Seppo Häkkinen.
Lomarauhan julistamisen perinne alkoi kesällä 2009. Ensimmäisellä kerralla lomarauhan julisti Kerimäen seurakunnan kirkkoherra Toivo Loikkanen, joka laati myös julistuksen pohjatekstin. Tilaisuus liittyi vuonna 2010 Kerimäellä järjestettyihin loma- ja vapaa-ajanmessuihin.
Tilaisuuden runko on Kerimäen kunnan ja seurakunnan edustajien yhdessä muovaama. Idean ja aloitteen tapahtumasta teki Kerimäen kunnan kunnaninsinööri Jorma Mattinen kevättalvella 2009.
Perinne jatkuu vuosittain niin, että lomarauha julistetaan viikkoa ennen juhannusta lauantaina Kerimäen kirkonmäeltä.
Lomarauhan julistaminen alkaa kirkon kellojen soitolla puoliltapäivin. Sen jälkeen lauletaan suvivirren ensimmäiset säkeistöt. Kunnan ja seurakunnan tervehdysten jälkeen vuosittain vaihtuva henkilö julistaa lomarauhan. Tilaisuus päättyy Maamme-lauluun. Lomarauhan julistaja voi käyttää laadittua pohjatekstiä tai laatia oman puheenvuoronsa tilaisuuteen.
Lomarauhan julistamisella halutaan kiinnittää huomiota loman ja vapaa-ajan sekä kesäisen luonnon, kulttuurin, levon ja henkisen virkistymisen merkitykseen. Julistustekstissä nostetaan esille myös ekologiset näkökohdat, turvallisuus sekä toisten huomiointi.
Valtakunnallinen lomarauhan julistaminen Kerimäen ison kirkon pääovella lauantaina 18.6. kello 11.55 alkaen. Punkaharjun vaskiseitsikko soittaa musiikkia kirkonmäellä ennen tilaisuutta ja säestää tilaisuudessa.
(Kuva: Jniemenmaa/Wikipedia)
Lomarauhan julistuksen pohjateksti:
Jos Luoja suo, vietämme alkaneena kesänä jälleen yhden armorikkaan lomakauden.
Kauniissa maassamme, jossa elämme ja teemme työtä, on neljä vuodenaikaa. Neljän vuodenajan kokonaisuudessa on kaksi huippukohtaa: ne ovat joulu ja juhannus. Molemmat ovat valon juhlia.
Monen suomalaisen loma alkaa juhannukselta. Lomalta odotamme myös monia asioita.
Odotamme valoa, lämpöä ja aurinkoa. Odotamme luonnon helmassa viipymistä, hyvän ruuan nauttimista ja perheen kanssa yhdessä olemista. Odotamme sitä, että pääsemme irti arjen monesti meitä painavista askareista.
Työelämä on entistä vaativampaa ja kiireisempää. Ihminen ei ole kone vaan jokainen tarvitsee viikoittain lepopäiviä ja vuodenkierrossa jokainen tarvitsee ainakin yhden pitemmän lomajakson.
Loma ei saa olla meille taakka eikä suorittamista vaan loman tulee olla meille lepoa niin fyysisesti kuin henkisestikin. Loma tarjoaa meille rauhaa ja aikaa pysähtyä meille tärkeiden asioiden äärelle.
Lomaa me suomalaiset vietämme usein lähellä luontoa. Kesäinen suomalainen luonto on ihmeellinen ja täynnä erilaisia asioita, joista voi nauttia. Lomalla voimme vaalia myös luonnon rauhaa ja puhtautta. Voimme edistää sellaisia luonnosta nauttimisen tapoja, jotka eivät häiritse luontoa, kasveja, eläimiä eivätkä toisia ihmisiä. Luonto kutsuu meitä hiljaisuuteen ja kuuntelemaan luomakunnan puhetta.
Lomalle meillä on aikaa liikkua ja matkustaa. Tarvitsemme lomarauhaa myös liikenteeseen niin maalla kuin vesilläkin. Maltti ja rauhallinen mieli liikenteessä tekevät liikkumisen itselle ja muille mukavammaksi ja turvallisemmaksi. Voimme myös välttää turhaa liikkumista ja saastuttamista.
Voimme kulkea pienempiä matkoja kävellen, pyöräillen, soutaen tai voimme käyttää julkista liikennettä.
Lomalla kaipaamme itsellemme tilaa ja rauhaa. Voimme tältä pohjalta huomioida myös toisten tarpeet. Vältämme siksi mökkinaapureiden ja muiden lomaa viettävien häiritsemistä. Vältämme meteliä ja kaikenlaista öykkäröintiä.
Kesäaika ja loma antavat tilaisuuden nauttia kulttuurista ja henkisistä virikkeistä. Elävän musiikin tai muun taiteen kokeminen ovat arvokkaita asioita, jotka voimme oppia paremmin löytämään.
Lomalla haluamme nauttia ja vapautua. Muistamme silloin kaikessa kohtuullisuuden.
Lomalla keräämme voimia tulevia haasteita varten. Samalla opettelemme elämäntapaa, jossa työ ja harrastukset eivät täytä koko elämää ja jossa on tilaa olemiselle ja läheisten seuralle. Olkoon lomakausi kaikille rauhaisa, levollinen, rauhaa, iloa ja voimia antava.
Julistetaan siis täten maahamme kaikille asukkaille ja tänne tuleville yleinen lomarauha.