Sexpo haluaa itseä häiritsevän sukupuolisen suuntautumisen diagnoosin pois Suomessa käytettävästä tautiluokituksesta. Toiminnanjohtaja Jussi Nissisen näkee riskin, että sitä voitaisiin käyttää ”normatiivisen seksuaalisuuden ylläpitämiseksi” eli esimerkiksi homoseksuaalien eheytyshoitoihin.
– On hieman hämmentävää, että se roikkuu tautiluokituksessa. Se olisi hyvä poistaa sieltä. Se aiheuttaa enemmänkin riskiä sen väärinkäyttämiseen. On vaikea ajatella, että seksuaalinen suuntautuminen sinällään olisi sairausluokituksen peruste, vaan useammin on kyse jostakin muusta häiriöstä. Jos seksuaalinen suuntautuminen on itselle ongelma, on syytä tutkia sitä asenneympäristöä, missä ihminen elää ja mitä paineita se luo ja mitä siihen on liittynyt ihmisen elämänhistorian aikana.
– Edelleenkin on ihmisiä, jotka haluaisivat hakeutua psykoterapiaan ”eheytyäkseen” homo- tai biseksuaalisesta suuntautumisestaan tullakseen hyväksytyksi perheensä tai uskonnollisen yhteisönsä piirissä. Tällainen diagnoosi voidaan helposti tulkita niin että ”vääränlainen” suuntautuminen on pois hoidettavissa, eikä niin, että ihminen voisi eheytyä saamalla hyväksyntää suuntautumiselleen ja rakentamalla rakastavia ihmissuhteita sen mukaisesti, Jussi Nissinen, Sexpon toiminnanjohtaja ja psykoterapeutti sanoo.
Suomen Psykiatriyhdistyksen puheenjohtaja, psykiatrian professori Jyrki Korkeila lausuu omana mielipiteenään pitävänsä diagnoosinimikkeen poistamista tai vaihtamista harkinnan arvoisena.
– Voisi harkita, millä nimikkeellä autetaan heitä, joilla on ongelmia seksuaalisen identiteetin kanssa. Jokin muu diagnoosi todennäköisesti palvelisi hoidontarpeita paremmin. Tämä tarkoittaa sitä, että jo käytössä olevia nimikkeitä kuten ahdistuneisuushäiriö tai masennus sovellettaisiin tilanteen mukaisesti.
Korkeilan mukaan tämänhetkisen käsityksen mukaan eheyttäminen ei olisi perusteltua terveydenhuollossa, koska seksuaalista identiteettiä ei luokitella sairaudeksi.
– Se, minkä takia ihmistä voitaisiin ehkä hoitaa, olisi se, että hän voisi oppia hyväksymään itsensä.
Korkeila ei muista törmänneensä kategorian käyttöön. Hänen mukaansa kyse on siitä, että seksuaalinen käyttäytyminen, siihen liittyvät tunteet tai fantasiat aiheuttavat syyllisyyttä ja ahdistusta.
– Siellä voi olla ihmisiä, joiden olisi hyvä hyväksyä esimerkiksi homous tai biseksuaalisuus osaksi itseään tai heitä, joiden voisi olla hyvä auttaa selvittämään omaa identiteettiään.
Kelan kuntoutujista vuonna 2008-2010 kukaan ei ole saanut psykoterapiaa päädiagnoosilla itseä häiritsevä sukupuolinen suuntautuminen. Sen sijaan sivudiagnoosina tämä on ollut 1-5 psykoterapian saajalla. Kelan lakimies Heidi Giss sanoo, ettei eheytyshoito täytä Kelan korvaaman kuntoutusterapian edellytyksiä. Sitä ei siis kyseisellä diagnoosilla pitäisi antaa.
Asiasta lisää: Aslanilta tulossa kannanotto eheytymisestä