(Täydennetty 10:37) Kirkon henkilöstön määrä noussut samanaikaisesti kuin kirkkoon kuuluvien prosentuaalinen osuus kansasta on laskenut. Työntekijöiden määrä on pääsääntöisesti noussut 1970-luvulta lähtien joitakin 90-luvun lamavuosia lukuun ottamatta.
Huippuunsa lukema kasvoi vuonna 2009, minkä jälkeen on ollut hienoista laskua.
Tilastot herättävät kysymyksen, miten rahaa riittää toimintaan ja henkilöstökuluihin, kun verotulot vähenevät.
Esimerkiksi vuosien 2000 ja 2010 välillä kirkkoon kuuluvien osuus väheni 85 prosentista 78,2 prosenttiin. Samaan aikaan työntekijöiden määrä kasvoi 19 579 ihmisestä 21 458 henkilöön.
Tilastointitapojen muuttuminen selittää lukuja joiltakin osin mutta ei kokonaan.
Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Harri Palmu näkee yhdeksi syyksi sen, että seurakunnan tehtäväkenttä on laajentunut.
– Seurakunnille on tullut erilaisia tehtäviä, ja laajentuminen on ratkaistu henkilöstöä lisäämällä, Palmu sanoo ja toteaa, ettei hän ota kantaa siihen, onko kehitys ollut hyvä vai huono asia.
Palmun mukaan seurakuntien hyvä taloustilanne on mahdollistanut henkilöstön kasvattamisen. Hän sanoo, että verotulojen aleneminen tulee näkymään, mutta viime vuosiin asti useimpien seurakuntien tuotot ovat pysyneet hyvällä tasolla. Hänen mukaansa on tietenkin kestämätön tilanne, jos seurakunnat joutuvat rahoittamaan varsinaista toimintaansa lainarahalla.
Jäsenmäärän lasku ei Palmun mielestä tarkoita suoraviivaisesti työntekijöiden määrän karsimista, koska seurakuntien olemukseen kuuluu, että ne huolehtivat myös muista kuin jäsenistään.
– Esimerkiksi mitä enemmän alueella on lapsia päiväkodeissa tai kouluissa, sitä enemmän tarvitaan henkilöstöä hoitamaan ihmisten asioita riippumatta siitä, ovatko nämä jäseniä, Palmu miettii.
Akavan kirkollisten ammattiliittojen puheenjohtaja Jukka Huttunen huomauttaa, että vuoden 2003 jälkeen työntekijämäärän kasvu on ollut maltillista. Hän kiinnittäisi erityishuomiota siihen, että yli puolet henkilöstöstä työskentelee muualla kuin hengellisen työn tehtävissä. Kakusta ison osan haukkaavat esimerkiksi hallinto ja hautausmaat.
Huttunen on huolissaan siitä, että suhdannevaihtelut voivat ajaa tilanteisiin, joissa vapautuneita hengellisen työn vakansseja yksinkertaisesti jätetään täyttämättä. Hänen mielestään seurakunnissa pitäisi varautua notkahduksiin ja miettiä henkilöstörakenteita etukäteen.
Huttunen sanoo, että jos henkilöstörakenteisiin tarvitaan muutosta, pitäisi pitää huolta siitä, että kirkon perustehtävä ei vaarannu.
– Olen kirkolliskokouksessa esittänyt, että kirkon työmarkkinalaitos valmistelisi henkilöstörakenteen suunnittelua varten ohjelmia, jotka antaisivat välineitä seurakuntien henkilöstöpolitiikalle. Kirkon työmarkkinalaitos ei voi tietenkään määritellä, miten itsenäiset seurakunnat toimivat, mutta se voi avustaa ja kiinnittää tärkeisiin asioihin huomiota, Huttunen sanoo.
Viimeisimmät kirkolliset saatavilla ovat tilastot ovat viime vuodelta. Vuoden 2011 tilastot valmistuvat alkuvuodesta 2012.
Lue myös Nokian seurakunta lomauttaa kymmeniä