Päivämies on ottanut poikkeuksellisesti kantaa naispappeuteen. Kysymystä linjaa Usko ja elämä -palstalla teologian tohtori Keijo Nissilä. Hän väittää, että naispappeuden hyväksyjät toimivat ensisijaisesti kapea-alaisesta tasa-arvon näkökulmasta, kun keskeistä olisi ollut kysyä, mitkä ovat raamatulliset lähtökohdat. Artikkelin mukaan ratkaisusta huolimatta ”ongelma jäi kuitenkin elämään, ja siitä on seurannut monia vaikeita lisäkysymyksiä kirkkomme elämässä”.
Nissilä lähtee siitä, ettei pappeus ole kenenkään subjektiivinen oikeus, vaan lähtöisin Kristukselta. Keskeiseksi Raamatun sanomaksi virkakysymyksessä Nissilä nostaa Paavalin opetuksen, että naisen on sopimatonta puhua seurakunnan kokouksessa.
Nissilä argumentoi, että ratkaistaessa ”pappeuden ongelmaa” kirkossa, ”todettiin verrattain yksimielisesti, että Raamattu ei tunne naispappeutta”. Erimielisyys asiassa seurasi hänestä vasta sovellettaessa perusteita meidän päiviimme. Nissilä muistelee raamatullisten perusteiden olleen tuolloin ”enemmistön mielestä käymättömät nykyaikaan”.
Nissilä päättää kirjoituksensa vedoten ”kirkon perinteiseen tapaan”, ettei opillisen kysymyksen ratkaisua tule ”rakentaa sen varaan, mistä Jumalan sanassa ei ole ilmoitusta”.
Lue Nissilän kirjoitus kokonaan tästä.