Henna Virkkunen (kok.) sanoi.
Kuntien erot ovat kasvaneet. Väestö ikääntyy ja tulopohja kapenee epätasaisesti. Koska kuntien ja seurakuntien väestöpohja on lähes sama, näkyy alueellinen eriarvoistuminen myös seurakuntien elämässä.
Virkkusen mukaan tasa-arvoiset palvelut pystytään turvaamaan vain jos talousyksiköt ovat tarpeeksi vahvoja. Sekä kunnille että seurakunnille on tärkeää myös se, että paikallisten yhteisöjen toiminta ja omaleimaisuus turvataan.
– Toivon, että kuntalaisia ei aseteta vastakkain kuntauudistuksessa. Meidän tulee kantaa vastuuta koko Suomesta, eikä tehdä turhia vastakkainasetteluja. Olemme kaikki veronmaksajia, Virkkunen sanoi.
Kirkossa on jo varauduttu kuntakentän muutoksiin ja niukkenevaan talouteen. Kirkkohallituksen täysistunto käsitteli viime viikolla seurakuntien rakennemuutoksia pohtineen työryhmän raporttia, jossa seurakuntien hallintoon esitetään kokonaan uutta mallia. Tässä niin sanotussa rovastikuntamallissa luodaan selvästi nykyistä suurempia kokonaisuuksia, joiden sisälle mahtuu yksi tai useampi suurkunta.
Seurakunnat antavat kevään aikana lausuntonsa rakenneuudistuksesta. Kirkolliskokous käsittelee sitä ensimmäisen kerran todennäköisesti ensi syksynä. Rovastikuntamallia ei voi suoraan ottaa käyttöön, vaan se vaatii lakimuutoksia..
Rovastikuntamalli muistuttaa nykyistä seurakuntayhtymärakennetta. Hallintojohtaja Markku Porvarin mukaan seurakuntayhtymämalli on hyvä ja toimiva.
– Rakennemuutos ei ole itseisarvo, vaan prosessien muuttaminen ja kulujen pienentäminen. Järkevä talouden hoito on väline tukea kirkon missiota, Porvari sanoi.
Espoon seminaari järjestettiin lauantaina.