Minna Luntta ja Piela Auvinen ovat tutkineet ekologisen tuhkauurnan valmistusta.
Tutkimus on palkittu Hämeen ammatillisen koulutuksen ja tutkimuksen säätiön Nuoren tutkijan apurahalla keväällä 2011.
Nurmijärveläisen Luntan ja hattulalaisen Auvisen Maaksi jälleen -projektissa etsittiin sopivia materiaaleja ja valmistustapaa ekologiselle tuhkauurnalle. Tavoitteena oli valmistaa savesta rapautuvia tuhkauurnia ilman keraamista polttoa, joka vie paljon energiaa ja on epäekologinen.
Luntta on jo aiemmin tehnyt kouluprojektina uurnia. Auvista aiheeseen johdatti lähimenneisyydessä lähelle tulleet kuolemantapaukset. Auvisen rakkaita on haudattu hänen omissa uurnissaan.
Luntan ja Auvisen kehittämien uurnien sidosaineeksi hahmottui pellavaöljy ja kuitu. Nämä eivät saastuta hajotessaankaan luontoa. Kehitettyä uurnaa ei tarvitse polttaa ollenkaan. Auvisen mukaan uurnantekijät eivät yleensä kerro sidosaineita, vaan jättävät ne liikesalaisuuksiksi. Luntta ja Auvinen kuitenkin paljastavat aineensa.
Opiskelijoiden tarkoituksena on suunnitella tutkimustulosten pohjalta omat uurnamallistot.
Nykyisin Suomessa tuhkataan noin joka kolmas vainaja ja tuhkausten määrä kasvaa jatkuvasti.
Tuhkauurnia valmistetaan monista materiaaleista, ja Suomen säädösten mukaan niiden täytyy maatua tai rapautua maaperässä kohtuullisessa ajassa.
Tutustu tutkimukseen
(Kuvassa tutkimukseen liittyvä pellavallaöljyvernissalla imeytetty, enkopikoristeltu uurna. Pinnassa väritön, nestemäinen mehiläisvaha.)