Yhteiskunnan merkittävin koulutuspoliittinen hanke on tällä hetkellä niin sanottu ammatillisen koulutuksen reformi, joka vaikuttaa erityisesti lastenohjaajien sekä suntioiden koulutukseen. Tämänhetkisten suunnitelmien perusteella lastenohjaajien koulutus siirtyy vuonna 2018 uuteen kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoon varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan opintopolkuun ja suntioiden koulutus seurakunta- ja hautauspalvelualan ammattitutkintoon. Molempien uusien tutkintojen perusteita valmistellaan parhaillaan.
Kirkko on pitänyt ammatillisen koulutuksen reformia tarpeellisena ja hyvänä uudistuksena. Kun koulutus on siirtymässä yhä enemmän työpaikoille käytännön työtehtävien yhteyteen, kirkko on pitänyt esillä seurakuntatyönantajien tarpeita. Samalla on haluttu kiinnittää huomiota erityisesti lastenohjaajakoulutuksen järjestäjäverkon vahvaan osaamiseen. Sillä on edellytykset huolehtia alan koulutuksen järjestämisestä myös tulevaisuudessa.
Ammattikorkeakoulujen suomenkielinen kanttorikoulutus loppuu
Koulutuksen rakenteelliset murrokset heijastuvat kirkon ammatteihin myös yliopisto- ja ammattikorkeakoulutuksessa. Merkittävimmät muutokset koskevat kanttorien koulutusta, sillä Oulun ammattikorkeakoulun päättäessä lakkauttaa ns. C-kanttorin kelpoisuuden tuottaneen muusikko AMK –koulutuksen, ammattikorkeakoulujen antama suomenkielinen kanttorikoulutus loppuu kokonaan.
Tämä merkitsee haastetta järjestää C-kanttorien koulutus jollakin toisella tavalla. Asiasta neuvotellaan parhaillaan Sibelius-Akatemian kanssa. Samalla pohditaan myös A-kanttorien koulutusta, sillä nykyinen koulutusjärjestelmä tai sen rahoitusmallit eivät tue nykyisenkaltaisen laaja-alaisen koulutuksen järjestämistä.
Historiallisesta näkökulmasta merkittävänä voidaan pitää kirkon myös nuorisotyönohjaajakoulutuksen loppumista Raudaskylässä. Siellä järjestetty yhteisöpedagogikoulutus ei sinänsä lopu, vaan Centria ammattikorkeakoulun keskittäessä toimintojaan koulutus siirtyy Kokkolan kampukselle. Tämä merkitsee tiivistyvää yhteistyötä lähiseudun seurakuntien kanssa.
Teologien soveltavat opinnot muutoksessa – Haastetta seurakuntien harjoittelunohjaajille
Teologisia tutkintoja uudistetaan parhaillaan osana laajempaa yliopistotutkintojen uudistusta. Kandidaatintutkintoja ja maisterin tutkintoja eriytetään toisistaan siten, että kandidaatin tutkintoja kehitetään yleistutkinnoiksi. Sen sijaan papin tai uskonnonopettaja tehtävien edellyttämä erityisosaaminen keskitetään maisterintutkintoon johtaviin opintoihin.
Uudistuksessa pyritään vahvistamaan korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksia. Muutokset näkyvät Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan opetuksessa siten, että kandidaatintutkintoon sisältyy jatkossa työelämäjakso, jonka voi tehdä myös seurakunnassa. Maisterin tutkintoon sisältyvä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papin virkaan kelpoisuuden tuottava harjoittelujakso pitenee kuuteen viikkoon, mutta työelämäjaksolle mennään aikaisempaa niukemmilla soveltavilla opinnoilla. Tämä merkitsee uudenlaista haastetta seurakuntien harjoittelunohjaajille.
Useiden kirkon ammattien uudet kelpoisuusvaatimukset astuvat voimaan 1.9.2017
Vuoden 2016 aikana kirkkohallituksessa valmisteltiin uudet kelpoisuusvaatimukset diakonian, nuorisotyönohjaajan, varhaiskasvatuksen ohjaajan, lähetyksen ja kansainvälisen työn ohjaaja/lähetyssihteerin sekä perheneuvojan ja perheasiain neuvottelukeskuksen johtajan virkoihin. Ne astuvat voimaan syyskuun 2017 alussa.
Kirkko kannustaa työnantajana ammatilliseen kehittymiseen
Papiksi vihittävien määrä on melkein palautunut vuotta 2013 edeltävälle tasolle. Vihkimysten määrän kasvu viittaa yleisemminkin siihen, että monet seurakunnat ovat jälleen ryhtyneet rekrytoimaan henkilöstöä palvelukseensa. Tämä tullee hidastamaan henkilöstön kokonaismäärän laskua. Seurakuntien näkökulmasta rekrytointitilanne on erinomaisen hyvä, mutta opiskelijoiden näkökulmasta nykytilanne merkitsee edelleen vaikeuksia saada ensimmäistä vakinaista työpaikkaa seurakunnasta.
Vaikka henkilöstön kehittämiseen varattuja määrärahoja on monissa seurakunnissa vähennetty, henkilöstökoulutuksesta ei ole luovuttu. Seurakunnat ovat edelleen koulutusmyönteisiä työnantajia ja kirkko tarjoaa henkilöstölleen hyvät täydennyskoulutusmahdollisuudet. Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2016 -tutkimuksen mukaan kirkon alan henkilöstöstä 70 prosenttia ilmoitti, että työnantaja kannustaa ammatilliseen kehittymiseen.
Ammatillisen koulutuksen ryhmä kannustaa hyödyntämään jatkossakin yhteiskunnan koulutusjärjestelmää kirkon ammateissa
Edellä esitetyt tiedot käyvät ilmi kirkkohallituksen keskiviikkona 23.5.2107 hyväksymästä Ammatillisen koulutuksen ryhmän raportista vuodelta 2016. Raportissa arvioidaan kirkon virkoihin/tehtäviin kelpoistavaa perus- ja täydennyskoulutusta, henkilöstön kehittämistä sekä yhteiskunnan koulutuspoliittisten kehittämishankkeiden vaikutuksia kirkkoon ja koulutuksen järjestämiseen. Raportin huomiot perustuvat koulutusalojen seurantaryhmien raportteihin, kouluttaville laitoksille ja tuomiokapituleille suunnattuihin kyselyihin sekä Kirkkohallituksen asiantuntijoiden havaintoihin ja analyysiin ammatillisen koulutuksen kehityksestä.
Ammatillisen koulutuksen ryhmä on kirkkohallituksen virkamiestyöryhmä (AKR), joka tukee Kirkon koulutuskeskusta kirkollisen koulutuksen koordinoinnissa erityisesti ammatillisen peruskoulutuksen kysymyksissä. Sen tavoitteena on edistää kirkon mahdollisuuksia hyödyntää henkilöstön kehittämisessä yhteiskunnan koulutusjärjestelmää ja sen tuottamia tutkintoja. Kirkolle on olennaista, että keskeisten kirkon ammattien tutkinnot sisältyvät koulutusjärjestelmään ja että tutkintoja suoritetaan riittävästi ja niiden tuottama osaaminen on kirkon työn kannalta riittävällä tasolla.
Kirjoittaja on Kirkon koulutuskeskuksen johtaja
Kuva: Matti Pirhonen
Lue myös:
Rikka Reinan uutisessee: Kirkko tarvitsee vision ammatillisesta koulutuksesta
Suntiot eivät häviä, mutta ammattitutkinnon nimi muuttuu
Opiskelijat kurovat umpeen työalojen välisiä kuiluja – ”Olemme vielä muovattavissa”
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.
***