Viime seurakuntavaalien aikaan Nastolan kunnan ja Lahden kaupungin kuntaliitos oli vielä neuvotteluvaiheessa. Syntyperäinen nastolalainen Ohto Oksanen, 35, valittiin ensimmäistä kertaa seurakunnan kirkkovaltuustoon.
– Olen ollut aiemmin mukana yhdistystoiminnassa, mutta en kunnan tai seurakunnan luottamustehtävissä. Upseerin ammatistani on kyllä hyötyä luottamustehtävien hoitamisessa, sillä se antaa valmiuksia asioiden johtamiseen.
Seurakuntaliitos on edelleen totutteluvaiheessa
Päätös kunnan ja kaupungin yhdistymisestä tuli vaalikauden ensimmäisenä vuonna, ja laki edellytti myös seurakuntien liitosta. Tuore luottamushenkilö Oksanen valittiin liittymisen ohjausryhmään.
– Ei se tuntunut liian suurelta asialta, oli ihan luontevaa olla mukana. Hyvin pitkälti asioita johtivat viranhaltijat, jotka ovat erittäin ammattitaitoisia. Myös luottamushenkilöt meiltä ja Lahdesta olivat hyvin aktiivisia. Totta kai kun on ensimmäistä kautta, pitää perehtyä asioihin enemmän kuin sellaisen, joka on ollut jo pitkään mukana.
Oksanen on nyt Nastolan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja ja Lahden seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston jäsen. Nastolan seurakuntayhtymäelämä on ollut todellisuutta jo puolitoista vuotta, mutta totuttelu- ja siirtymävaihe vie vielä aikaa.
– Meillä on Nastolassa ollut hyvä seurakunta, suhteellisen korkea jäsenmäärä suhteessa kunnan väkimäärään ja aktiivisia vapaaehtoisia. Tavoite on, että he voisivat seurakunnan kautta kokea olevansa edelleen nastolalaisia.
Aktiivinen luonnossa liikkuja ja lintujen rengastajana toimiva Oksanen haluaa, että seurakunnan päätöksenteossa otetaan huomioon myös ympäristönäkökohdat.
Nuoret aikuiset eivät aina kaipaa toimintaa
Seurakuntaliitos ja uuden kirkkoherran valinta ovat vaatineet suuren osan viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden ajasta. Oksanen toivoo, että seuraavalla vaalikaudella pystyttäisiin keskittymään paremmin seurakunnan toiminnan pohtimiseen. Nuorten toiminta on hänen sydäntään lähellä, vaikkei se olekaan muuta toimintaa tärkeämpää.
Nuorten aikuisten mukaan saaminen on Nastolassa yhtä ongelmallista kuin muissakin seurakunnissa. Heidän poissaolonsa ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että he haluaisivat luopua kirkon jäsenyydestä. Aikaa vain ei yksinkertaisesti ole kovin paljon.
– Luulen, että nuoret aikuiset enemmän arvioivat kirkkoon kuulumisen kokonaishyötyä elämässä ja kirkon tarpeellisuutta yhteiskunnassa ja tekevät sillä perusteella ratkaisun kirkkoon kuulumisesta. Ei välttämättä lainkaan sen perusteella, minkälaista toimintaa heille löytyy.
Poissa pysyttelevien seurakuntalaisten tavoittaminen on haastavaa, ja on vaikea tietää, mitä he toiminnalta toivoisivat. Sosiaalinen media voisi olla palautteen antamiseen helppo väylä, mutta Oksasen kokemuksen mukaan sosiaalisessa mediassakin aktiivisimpia ovat ne ihmiset, jotka käyvät myös seurakunnan tapahtumissa.
– Ihmisillä on erilaisia vaiheita elämässä. Vaikka henkilö ei olisi nyt aktiivinen seurakunnan suuntaan, se ei tarkoita, etteikö hän olisi sitä 10–20 vuoden päästä.
– On tärkeää, ettei seurakunta olisi vain iäkkäiden, nuorien, köyhien tai rikkaiden seurakunta, vaan ihmisiä olisi mukana joka ryhmästä sen mukaan, miten kukin haluaa osallistua.
Kirkon tehtävä on ylläpitää kristillistä uskoa
Kirkkoon kuulumisen kannalta tärkeää on myös suhtautuminen uskoon. Oksasen mielestä kirkon tärkein tehtävä on ylläpitää kristillistä uskoa Suomessa.
– Uskomisen määrä Suomessa vähentyy ja erityisesti nuorilla aikuisilla. Se vaikuttaa suoraan siihen, kuinka tärkeäksi he kokevat kirkkoon kuulumisen.
– Kristillisen sanoman ydin on sanoma pelastuksesta ja ihmisen suhteesta Jumalaan. Auttavia tahoja on paljon ja kirkko on yksi niistä. Hengellisen puolen suhteen olemme ainoa toimija yhdessä muiden kirkkokuntien kanssa.
Seurakunnan hengellistä elämää johtaa kirkkoherra. Myös luottamushenkilöillä on mahdollisuus vaikuttaa hengellisen sanoman eteenpäin viemiseen seurakunnassa, sillä he päättävät seurakunnan toimintasuunnitelmasta ja ovat mukana esimerkiksi työntekijöiden valintaprosesseissa.
– Haastatteluryhmään kuuluu aina luottamushenkilö. Haastattelussa otetaan huomioon hakijan hengelliset tavoitteet, kutsumus ja työnäky. Sitä kautta luottamushenkilö pystyy paljonkin vaikuttamaan seurakunnan hengelliseen ilmapiiriin.
”Eivät kaikki tarvitse koko ajan diakoniatyötä”
Usko johtaa kaikenlaiseen hyvään esirukouksen, diakonian ja toiminnan kautta.
– On paha virhe unohtaa uskon perimmäinen merkitys, koska usko on se, mikä ajaa meitä tekemään myös hyvää. Hyvää ei kuulu tehdä sen tähden, että siitä tulee meille hyvä mieli, vaan teemme hyvää siksi, että Jumala on niin käskenyt. Se edellyttää tietysti uskoa siihen, että Jumala on ja että hän haluaa ohjata meitä.
Mielipidekirjoituksissa kirkko yhdistetään usein diakoniatyöhön. Oksanen muistuttaa, ettei diakoniaan tarvitse ottaa yhteyttä, jos pärjää ilman sitä.
– On hyvä, etteivät kaikki koko ajan tarvitse apua. Ihmiselämä on pitkä. Jos ihminen ei tarvitse kirkon tai seurakunnan apua juuri nyt, voi olla, että hän tarvitsee sitä joskus tulevaisuudessa. Siksi kirkollisverorahakaan ei mene hukkaan. Jos en juuri tänä vuonna saanut vastinetta rahoilleni, apua voi tänä vuonna tarvita joku toinen henkilö.
Kuva: Juho Jolkkonen. Nastolan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Ohto Oksanen ja pikkulepinkäinen kohtasivat lintujen rengastusharrastuksen merkeissä.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.