Gospel Covertajien muusikot ovat rautaisia ammattilaisia ja virsikirjan lisävihkon uusia virsiä sisältävä levy Virsikirjan lisälehdillä on tehty ja tuotettu vakuuttavasti. Sovituksissa on monipuolista kokeilevuutta.
Henkilökohtaisesti koin kuitenkin levyn yleisilmeen liian kepeäksi. Laulaja Mikko Miettisellä on puhdas, kaunis, pehmeä ääni, mutta siitä puuttuu voimaa ja särmää, joita olisin joissakin kappaleissa kipeästi kaivannut.
Vanhoista klassikoista Suojelusenkelin toteutus oli mielestäni toimiva ja huilustemmat tavattoman kauniita. Jaakko Löytyn ja Kaija Pispan
Kahden maan kansalainen jäi sen sijaan pliisuksi. Se olisi kaivannut erityisesti laulun osalta jykevämpää otetta.
Lasse Heikkilän säveltämä ja Anna-Mari Kaskisen sovittama Käskylaulu oli toteutettu raikkaasti vanhaan runonlauluhenkeen. Sen sijaan virolaisen virren Nyt nouse, kiitä Luojaa autotune-laulu ja supernopea rytmi menivät totaalisen överiksi.
Tahtosi tiellä –virren sovitus, tyyli ja poljento oli kuin vanhaa Exitiä. Olisin veikannut virren tekijäksi Pekka Simojokea, mutta se olikin Markku Perttilä.
Kokonaisuus on ilman muuta kuuntelemisen arvoinen.
”Lisävihkon monipuolisuus on tullut jäädäkseen”
Kotimaa Pro haastatteli myös Gospel Covertajien kitaristi Hannes Asikaista:
Miten innostuitte levyttämään virsikirjan lisävihkon uusia virsiä? Millaisia tavoitteita teillä oli?
– Etsimme hyvän aikaa yhtyeellemme uutta projektia. Uudet virsiehdokkaat tarjosivat kiinnostavan aineiston. Löysimme toinen toistaan laadukkaampia uusia sävellyksiä ja sanoituksia ja ne innostivat projektiin. Halusimme tehdä hienoa musiikkia mainiosta materiaalista.
Kenelle levy on erityisesti suunnattu?
– Kaikille uusista virsistä kiinnostuneille.
Olette myös keikkailleet levyn tiimoilta, minkälainen vastaanotto uusilla virsillä on ollut?
– Vastaanotto tilaisuudesta on ollut todella hyvä. Meille on kerrottu, miten vaikuttava kokemus on ollut kuunnella uusia virsiä ja sovituksiamme niistä. Itselleni hienoa on ollut kuulla seurakunnan yhteistä laulua. Vastaavasti sovitustemme mukana laulaminen on ollut osallistujille merkittävä kokemus.
– Joitain palautteita olemme kuulleet, että osaa virsistä on ollut vaikeaa laulaa mukana ainakin ensimmäisellä kerralla. Tähän palautteeseen sisältyy harmitus, ettei kunnolla pääse mukaan osallistumaan, vaikka haluaisi.
Tuntuiko tämän materiaalin työstäminen jotenkin erilaiselta kuin aikaisemmat projektit?
– Olemme tehneet aikaisemmat Gospel Covertaja -levyt kolmestaan, Mikko Miettisen ja Esko Turpeisen kanssa. Houseband -tyylisessä musiikissa mukanamme on ollut viime vuosina basisti Ilona Rimpilä ja lyömäsoittimet ovat olleet keskeisemmässä roolissa. Tämä Virsikirjan lisälehdillä -levy on ensimmäinen oma äänitteemme, jossa Ilona on mukana ja se on osaltaan tuonut uuden lähestymistavan.
– Materiaalin työstäminen on ollut kokoonpanon muuttumisen myötä selkeämpää. Myös työskentelytavat ovat olleet systemaattisempia. Minä esittelen materiaalin yhtyeelle ja työstäminen alkaa kuullun pohjalta. Ideoita satelee ja niistä poimitaan mitä milloinkin.
Uusia virsiähän ei vielä ole kuultu ainakaan kovin laajasti, eikä ihmisillä ole muodostunut niihin suhdetta. Oliko teillä siis vapaammat kädet?
– Tämä tosiseikka oli kutsu meille. Perusajatuksemme kun on hengellisen cover-musiikin eli toisten tekemien laulujen esittäminen, koemme nyt tehtäväksemme esittää uusia virsiä. Toivomme, että voimme vahvistaa ihmisten suhdetta virsiin ja viedä kirkon sanomaa uusilla sävelillä ja sanoilla. Kädet on samat kuin ennenkin.
Voiko virsiä ylipäätään käsitellä musiikillisesti täysin vapaasti kuten mitä tahansa muitakin kappaleita, vai liittyykö niihin musiikkina jotakin erityistä?
– Virret ovat samojen tekijänoikeuslakien alaisia kuin muukin musiikki. Ensin täytyy kysyä lupa oikeuksien haltijalta, saako sävellykseen tehdä haluamansa sovituksen. Kunkin sävellyksen kohdalla lupa kysytään erikseen. Meidän levyllemme kaukaisin lupa löytyi Argentiinasta, eikä asia selvinnyt ensimmäisen viikon tai kuukauden aikana. Kärsivällinen työ onneksi palkittiin.
– Virsien yhteislaululuonne on yksi keskeinen näkökulma, jota sovituksissa täytyy ajatella. Jos tarkoitus on laulaa yhdessä, se täytyy huomioida. Toisaalta virsiä voi esittää yhtä hyvin kuin muitakin lauluja, kaiken virsimusiikin ei tarvitse olla yhteislaulusäestystä.
Miten itse arvioisit virsikirjan lisävihkon kokonaisuutta? Onko uusissa virsissä joku, joka kolahti sinuun erityisesti?
– Minä pidän aika paljon näistä lauluista. Huomaan, että mielessäni soi uudet sävelet sen mukaan, mitä viimeksi olen töissäni käyttänyt. Saan kokea löytämisen riemua aina, kun tutustun paremmin uuteen virteen. Lisävihko selvästi pyrkii heijastamaan aikamme musiikkia monipuolisuudellaan. Kokonaisuus on niin vaihteleva, että jokaiselle lisävihkoon tutustujalle löytyy mielimusiikkia ja myös lauluja, joista ei pidä.
Minkälaista menestystä povaat lisävihkolle, onko siellä tulevaisuuden rakkaimpia virsiä?
– Lisävihkossa on mukana monia jo tämän hetken yhteislauluklassikoita, jotka tulevat olemaan virsinäkin paljon käytettyjä. Uusien sävellysten joukossa on myös paljon hyviä lauluja, joihin ainakin minä olen jo rakastunut. Povaan, että lisävihkon monipuolisuus on tullut jäädäkseen.
Reformaatio2017-sivuston blogissa kysyt, onko virrelle olemassa muita musiikillisia kriteereitä kuin säkeistömuotoinen, hengellinen yhteislaulu. Miten itse vastaisit tähän kysymykseen?
– Virttä rajaavien musiikillisten määritelmien etsintä ei ole tuottanut tulosta, ja se on hyvin ymmärrettävää. Musiikkia on vaikeaa lokeroida siten, ettei tiettyjä elementtejä saa olla. Lisävihkossa katsotaan eri suuntiin ja tarjotaan meille uusia esimerkkejä siitä, mitä virsi voi olla. Virsien käyttäjät ovatkin se musiikillinen mittari, jota olen etsinyt nuottiviivastolta. Jos uusiin säveliin opitaan ja niiden mukana yhdessä halutaan laulaa, on silloin musiikit kohdallaan.
Virsikirjan lisävihko otetaan käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina 27.11.2016. Radio Dei lähettää Muuramessa 16.10.2016 tallennetun Gospel Covertajien levynjulkaisukonsertin lauantaina 26.11 klo 19.
Kuva: Gospel Covertajien pressikuva
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.
***
Lue myös:
Odotettu myyntipiikki – Virsikirja on kesän bestseller