200 ihmistä juhlisti Marhaban-keskuksen avajaisia Kalevan kirkolla Tampereella

Tampereen seurakunnat avasi virallisesti eilen torstaina kulttuurikeskus Marhaban, joka on matalankynnyksen olohuone erilaisille kulttuureille ja ihmisille. Marhaban-sana on arabiaa ja tarkoittaa suomeksi ”tervetuloa” tai ”hei”.

Kalevan kirkon seurakuntatiloissa toimiva keskus on jo kesän aikana osoittanut tarpeellisuutensa vaikka virallisesti toiminta avattiin vasta nyt. Parhaimmillaan kävijöitä on ollut päivässä viisikymmentä. Heistä suurin osa on vastaanottokeskuksissa asuvia turvapaikanhakijoita ja kuntapaikan saaneita maahanmuuttajia.

Marhabanin tavoitteena on edistää uusien tamperelaisten kotoutumista ja verkostoitumista toistensa kanssa. Marhaban-keskukseen voi tulla kuka vain maailmankatsomuksesta riippumatta.

Avajaiset kokosivat Kalevan kirkolle liki kaksisataa ihmistä. Nuorimmat osallistujat olivat sylilapsia ja vanhimmat vanhuksia. Tampereen monimuotoisuutta juhlistettiin hyvällä ruoalla, kakkukahveilla ja iloisella ohjelmalla.

Keskuksen toiminnasta vastaa lähetyssihteeri Sanna Kramer.

– Erityisesti olemme iloisia siitä, että lapset ovat löytäneet Marhabanin ja saavat näin turvallisen paikan, jossa voivat viettää aikaa koulun jälkeen, Kramer sanoo Tampereen seurakuntien nettisivulla.

Keskuksen kummina toimii Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen.

”Kysyin, voinko auttaa, ja heti löytyi hommia”

Irakista turvapaikanhakijana Suomeen saapuneelle Hussein Mohammed Shakirille Marhabanista on tullut tärkeä osa arkea.

– Olen sosiaalinen luonne ja kaipaan ihmisiä. Tuntui hyvältä kun tuttu pappi kertoi tällaisesta paikasta. Tulin ja kysyin, voinko auttaa jossain, ja heti löytyi hommia, Hussein kertoo Tampereen seurakuntien tiedotteessa.

– Olen muun muassa valmistanut ruokaa, tehnyt viestintähommia ja vienyt lapsia pelaamaan jalkapalloa.

Marhaban on saanut myös Kalevan alueen asukkaat liikkeelle. Yksi Marhabanin kantavista voimista on Tuula Ruokonen. Hän toivoo Marhabanin kehittyvän elinvoimaiseksi yhteisöksi, joka tarjoaa mielekästä tekemistä niin maahanmuuttajille kuin paikallisillekin.

– Turvapaikanhakijoille Marhaban antaa vaihtelua vastaanottokeskuksen yksitoikkoiseen arkeen ja kuntapaikan saaneille mahdollisuuden saada uusia ystäviä. Paikallisille ihmisille tämä on niin ikään hyvä paikka verkostoitua ja tehdä vaikkapa vapaaehtoistyötä.

Ruokosen mukaan Marhabanissa oleellista on se, että toiminta ei edellytä sitoutumista.

– Tänne voi poiketa silloin kun itselle sopii.

Marhabanin juuret ovat 1980-luvun Ranskassa ja Suomen Lähetysseuran työssä

Marhaban-keskuksen idean juuret ovat 1980-luvulla. Suomen Lähetysseura aloitti Ranskan Marseillessa arabimaahanmuuttajien kotouttamistyön vuonna 1983. Marseillen Marhaban-keskuksessa on kehitetty keinoja, joilla voidaan estää syrjäytyneitä maahanmuuttajanuoria hakeutumasta väkivaltaisiin liikkeisiin.

Työssä on ollut keskeistä vetää mukaan yhteiskuntaan ihmiset, jotka eivät yleensä liikahda omista suljetuista piireistään, kerrotaan Helsingin hiippakuntien nettisivulla.

Ranskan Marhaban-keskuksessa järjestetään viikoittain ranskan ja englannin kielen opetusta ja lukutaitoluokkia aikuisille. Lapset voivat tulla keskukseen tukiopetukseen, kuoroon tai osallistua muuhun lasten toimintaan, kerrotaan Suomen Lähetysseuran nettisivuilla.

Opetuksesta huolehtivat hyvin erilaisista taustoista tulevat vapaaehtoiset. Saman katon alle mahtuvat ateistit, katoliset, luterilaiset, helluntailaiset, reformoidut, muslimit, koptit, armenialaiset ja muut tunnustuksettomat tekemään varsin yksinkertaisella reseptillä maailmasta parempaa paikkaa, Lähetysseurasta kerrotaan. Reseptin keskeisiä ainesosia ovat hyväksyminen, välittäminen ja omastaan jakaminen, olipa sitten kysymyksessä tiedot, taidot tai aika.

”Äiti kertoi, että kristityt ovat kilttejä ihmisiä”

Vaikka Tampereen Marhaban toimii kirkon tiloissa, keskukseen ovat tervetulleita kaikki maailmankatsomuksesta riippumatta. Ainakaan vielä ei ole ollut merkkejä siitä, että kirkko asettaisi tilana korkean kynnyksen esimerkiksi muslimeille. Asia on päinvastoin, kertoo Tuula Ruokonen.

– Maahanmuuttajien keskuudessa kirkkoon luotetaan. Hyvänä esimerkkinä tästä on kohtaaminen viime viikolta. Pieni poika kysyi minulta olenko kristitty. Kun vastasin myöntävästi, poika ilostui ja sanoi äitinsä kertoneen, että kristityt ovat kilttejä ihmisiä.

– Toivoisin kirkolta vielä aiempaankin näkyvämpää roolia maahanmuuttajatyössä, Ruokanen sanoo Tampereen seurakuntien tiedotteessa.

Marhaban on avoinna maanantaista torstaihin kello 13–16. Aluksi on tarjolla kahvia ja teetä. Kello 14 alkaa päivän ohjelma, joka muotoutuu osallistujien toiveiden mukaan. Torstaisin Marhaban on avoinna erityisesti naisille.

Keskuksen tiloissa voi käyttää tietokonetta asioiden hoitamiseen, ja kävijöille on tarjolla myös luettavaa, pelejä ja käsityömateriaaleja.

Tampereen Marhabanilla on omat Facebook-sivut, joilta löytyy ajantasaista tietoa keskuksen toiminnasta.

Kuva: Jussi Laitinen. Marhabanin olohuoneessa kaikuu kielten iloinen sekamelska. Kuvassa Jamal (vas.), Malik, Tuula Ruokonen, Malika, Alikamel, Maria Haapavaara ja Laali.

Lue myös:

Äijägospeljumppaa maahanmuuttajille

Edellinen artikkeliMikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin päätöksiä
Seuraava artikkeliHelsingin hiippakunnan tuomiokapitulin päätöksiä