Kaija Järä Maskusta: ”Seurakunnassa on tärkeää saada tunne levosta ja armahduksesta”

Maskun seurakunnan ilmapiiri saa kiitosta kokeneelta luottamushenkilöltä Kaija Järältä, 55.

– Eri työmuotojen kanssa on helppo tehdä yhteistyötä. Työntekijät ovat taitavia ja sitoutuneita tehtäviinsä. He ovat myös valmiina kehittämään seurakunnan toimintaa, Järä kiittää.

Järä on vaikuttanut seurakunnan päätöksenteossa jo reilut kaksikymmentä vuotta. Tällä hetkellä hän on kirkkovaltuuston jäsen, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja ja kuuluu myös lähetystoimikuntaan sekä nuorisoryhmään. Halu vaikuttaa yhteisiin asioihin on perintö, joka juurtui mukaan kotoa Satakunnan Keikylästä.

– Luottamushenkilöurani käynnistyi, kun minua pyydettiin ehdolle kirkollisvaaleihin. Asetuin ehdolle ja pääsin valtuustoon. Mielestäni on tärkeä yrittää vaikuttaa asioihin yhdessä toimien. Ei ole sopivaa pelkästään arvostella ja arvioida muiden töitä ja tekemisiä, Järä sanoo.

– Haluan vaikuttaa siihen, että seurakunta olisi tuttu ja turvallinen paikka eri-ikäisille. On myös tärkeää kohdata Jumala sekä saada tunne levosta ja armahduksesta, koska ne jäävät nykyään muualla usein kokematta.

”Ryhmien välinen pohdiskelu tuottaa parhaita päätöksiä”

Luottamushenkilön tärkeimmiksi ominaisuuksiksi Järä listaa kyvyn kuunnella ja katsella ympärilleen seurakunnassa.

– On tärkeää keskustella ihmisten kanssa. Samalla on yritettävä löytää päätösten pohjaksi ihmisten toiveita ja seurakunnan perustehtäviä eteenpäin vieviä näkökantoja.

Politiikan pohtiminen nostaa kokeneessa kirkollisvaikuttajassa esiin monenlaisia ajatuksia.

– Jos politiikka on yhteisten asioiden hoitamista, haluan olla siinä mukana. Mikäli se koetaan vain oman puolueen asioiden eteenpäinviemisenä, ei sellainen kuulu seurakuntaan.

– Eri ryhmien välinen pohdiskelu on hedelmällistä ja tuottaa parhaita päätöksiä. Vaikka oman ryhmän näkökannat tuntuvat oikeilta ja niissä pidättäydytään porukalla, pohtii jokainen kuitenkin useimmiten ratkaisujaan itsenäisesti.

Iso kirkkoremontti ja uudet urut

Maskun kirkossa on toteutettu suuri peruskorjaus, missä kivikirkon sisäpintoja puhdistettiin ja konservoitiin, valaistus uusittiin ja lämmitysjärjestelmä korjattiin. Kokonaisuuden viimeisin osa on uusien urkujen hankkiminen.

– On hienoa kun saimme tällaisen suuren, noin 300 000 euron hankinnan päätettyä yhdessä. Nyt vain odottelemme uusia urkuja ja niiden käyttöönottoa adventtina vuonna 2018. Toivottavasti urut tuovat iloa ja uutta väkeä mukaan seurakunnan toimintaan.

Varsinais-Suomessa sijaitsevassa Maskun seurakunnassa riittää tasapainoilua talouden kanssa.

– Meillä on kaikkiaan kolme kaunista kivikirkkoa sekä paljon muita kiinteistöjä. Tasapainoilu niiden kunnossapidon sekä normaalin seurakunnan toiminnan ja kasvavien hallinnollisten kulujen kanssa on pienenevillä verotuloilla haastavaa.

Myös eläkkeelle jäävien työntekijöiden virkojen täyttämistä pohditaan joka kerta tarkasti.

Gospelia partioporukalla

Luokanopettajana Maskun Kurittulan koulussa työskentelevä Kaija Järä viettää vapaa-aikaansa mielellään perheen ja musiikin parissa.

– Musiikki on minulle todella tärkeää. Soitan gospelia partioporukan ja -bändin kanssa. Aloitimme myös juuri Maskun oman Hemminkimessun projektikuoron ja messubändin kanssa. Organisoin myös Maskun musiikkiyhdistyksen soitto- ja laulutunteja, Järä kertoo.

Järä kiittelee lapsuuskodistaan saamaansa evankelista perintöä, joka antoi armollisen ja turvallisen pohjan.

– Vanhempien ja isovanhempien rukoukset ovat kantaneet ja seurakuntayhteys puolison kanssa on hoitanut elämässä. Koen myös saavani arjen kiireeseen voimaa rukouksesta, Raamatusta, automatkoilla kuuntelemastani Radio Deistä sekä hengellisestä musiikista.

Erityisen kiitoksen Kaija Järä haluaa lähettää Pekka Simojoelle, jonka musiikista, ja erityisesti yhteislauluista, hän nauttii.

– Maailmaan mahtuu toki paljon muutakin hyvää hengellistä musiikkia Bachista lähtien, Järä hymyilee.

Kuva: kotialbumi

Edellinen artikkeliKristuspäivässä kajahti adventin suurin Hoosianna – Pääministeri toi valtiovallan tervehdyksen
Seuraava artikkeliKirkko vuonna 1917: Uskonpuhdistuksen riemujuhla oli ”harwinaisen henkewä”