Seksuaalinen hyväksikäyttö vaikuttaa DELFINS ry:n toiminnanjohtajan Liisa Kaukio-Rasilaisen mukaan uhrin koko elämään.
– Tuhon määrä on paljon suurempi, jos pitää asioita sisällään monta kymmentä vuotta ja käy vasta vanhemmalla iällä selvittelemään kokemaansa hyväksikäyttöä. Toipuminen on mahdollista, mutta hitaampaa. Mitä aikaisemmin uhri saa apua, sitä nopeammin hän toipuu.
Kirkkohallituksen ja Oulun hiippakunnan järjestämässä Vammaisuus ja seksuaalisuus -koulutuksessa toukokuussa ovat hänen lisäkseen kouluttajina DELFINS ry:n järjestösihteeri Henna Kylmälä ja seksuaaliterapeutti Tanja Roth Kynnys ry:n SETEKO-palvelusta.
Suomen DELFINS ry on valtakunnallinen tukijärjestö seksuaalista hyväksikäyttöä kohdanneille.
– Meillä Delfinsläisillä on seksuaalisen väkivallan näkökulma ja Tanja Rothilla positiivinen näkökulma seksuaalisuuteen, Kaukio-Rasilainen naurahtaa.
Kaukio-Rasilainen ja Kylmälä pyrkivät antamaan kokonaiskäsityksen seksuaalisen väkivallan ja hyväksikäytön ilmiöistä. He vastaavat esimerkiksi kysymyksiin: Mistä tunnistaa lapsen, jota on hyväksikäytetty? Miten seksuaalinen väkivalta vaikuttaa aikuisuuteen?
”Moni hyväksikäytetty on saanut seurakunnasta paljon apua”
DELFINS ry:n puhelinpäivystykseen tulee vuosittain satoja puheluja. Järjestö on poliittisesti ja aatteellisesti sitoutumaton, mutta ottaa tarvittaessa yhteyttä seurakuntiin.
– Moni hyväksikäytetty on saanut diakoneilta tai perheasiain neuvottelukeskuksesta paljon apua.
Seurakunnan työntekijöiden suhtautuminen on saanut soittajilta myönteistä palautetta.
– Kuitenkin, kun olemme käyneet kouluttamassa seurakuntien väkeä, heille on tullut älynväläyksiä, että olenhan minä tähän asiaan törmännyt, mutta en ole tajunnut puuttua.
Työntekijä saa pitää rajansa
Vammaiset ovat haavoittuvassa asemassa koko elämänsä, mutta Kaukio-Rasilaisen mukaan koulutustilaisuuksissa nousee esiin myös työntekijän turvattomuus joissain kohtaamistilanteissa.
– Esimerkiksi kehitysvammainen aikuinen mies on voimakas, mutta hänellä on seksuaaliset tarpeet ja hän voi olla hyvin rajaton niiden suhteen. Silloin ei ole helppo asia, jos hän tarvitsee esimerkiksi pesuapua. Koulutuksessa mietitään yhdessä, miten näistä asioista selvitään ja miten voi ottaa asian puheeksi.
Vammainen ei välttämättä pysty itse muuttamaan käytöstään, mutta rajatonta toimintaa ei tarvitse hyväksyä keneltäkään.
– On tärkeää, että työntekijänäkin osaa pitää rajansa ja puolensa ja tietää miten selviää.
Kouluttajat jakavat kotiin viemisiksi turvakasvatusmateriaalia, jonka neuvoja voi soveltaa oman työnsä kohderyhmälle, niin lapsille kuin aikuisille.
– Hyväksikäyttö on helpompi kohdata työssä, kun tietää, mistä on kyse. Harvalla pelot lisääntyvät koulutuksessa.
Seksuaalisuus on jokapäiväistä elämää
Suomessa on usein helpompi puhua ongelmista kuin nautinnosta. Seksuaaliterapeutti Tanja Rothin luennolla ei varoitella vaan kerrotaan asiatietoa sukupuolitaudeista ja pohditaan tunnetaitoja.
– Haluan puhua enemmän positiivisista asioista. Monesti unohtuu, mitä varten se seksuaalisuus on.
Seksuaalikasvatuksen tehtävä on valmistaa ihmistä elämää varten. Omanarvontunto, itsetunto, tunnetaidot ja omat rajat ovat tärkeitä seksuaalisuuden rakennusaineita kaikille ihmisille yksilöllisistä ominaisuuksista huolimatta. Oikea tieto luo turvaa väkivaltaa vastaan.
– Jos jätämme kertomatta näistä asioista, altistamme ihmisen helposti seksuaaliselle väkivallalle.
Vammaiselle täytyy kertoa samat asiat kuin muillekin, vaikka keinot kannattaa toki valita kuulijoiden mukaan. Myös vammaisilla on toive rakastamisesta ja rakastetuksi tulemisesta.
– Ihmiselle ei välttämättä ole ongelma, vaikka kasvu ja kehitys eivät mene ihan samalla tavalla kuin muilla, mutta nuori voi tarvita tukea herkässä vaiheessa, kun yhteiskunta suoltaa ulkonäkömalleja.
Miten avustat vammaista turvallisesti seksissä?
Tänä keväänä ilmestyy Rothin kirjoittama opas Avusta ja ohjaa seksissä, joka on kohdennettu henkilökohtaisille avustajille, vammaistyötä tekeville ja avun käyttäjille. Esimerkiksi moni henkilökohtainen avustaja ei tule ajatelleeksi, että seksuaalisuuskin kuuluu ihmisen jokapäiväiseen elämään.
– Avustaja ei ehkä tiedä, miten pitäisi toimia, ettei itse tulisi syytetyksi tai hyväksikäytetyksi. On hyvä selventää, mikä on avustamista ja mikä menee jo yli, ja miten avustetaan turvallisesti. Seksuaalioikeudet kuuluvat sekä työntekijälle että asiakkaalle ja molempien pitää kunnioittaa niitä.
Voimauttava näkökulma on saanut Rothin aiemmissa seurakuntakoulutuksissa kiitosta. Esille on tullut kuitenkin myös erilaisia seksuaalieettisiä näkemyksiä.
– Kaikkea ei tarvitse hyväksyä, mutta jos pystyy ymmärtämään, se on jo tosi paljon. Joissain yhteisöissä voi olla vaikea toimia oman arvomaailman tai seksuaalioikeuksien mukaan.
Koulutus antaa työkaluja, joiden avulla toimintatapojen muutostoiveet on helpompi ottaa omassa työyhteisössä puheeksi. Oma sisäinen pohdinta on kuitenkin tärkeintä.
Koulutukseen toivotaan väkeä kaikilta työaloilta
Vammaisuus ja seksuaalisuus -koulutuspäivää järjestävä Oulun diakonian hiippakuntasihteeri Mirva Kuikka kertoo, että koulutukseen toivotaan osallistujia seurakuntien kaikilta työaloilta. Kehitysvammatyön neuvottelupäivillä Kouvolassa tammikuussa oli esillä samoja teemoja.
– Oulusta ei moni päässyt Kouvolaan, koska välimatka on niin pitkä. Koulutuspäivään kutsutaan myös niitä työntekijöitä, jotka toimivat niin sanotusti normaali-ihmisten parissa.
Vammaisuus ja seksuaalisuus -koulutus pidetään Oulussa 12.5. Koulutuksen järjestävät Kirkkohallitus ja Oulun hiippakunta.
Kuvassa seksuaaliterapeutti Tanja Roth, kuvan otti Taina Rajanen.