Kirkkolaajennuksen suunnittelukilpailu Kouvolan Myllykoskella viestii uskosta ja toivosta aikana, jona monet seurakunnat ennemminkin pyrkivät eroon kiinteistöistään. Tammikuussa 2016 julistetun suunnittelukilpailun tavoitteena on löytää toimiva tapa laajentaa tänä vuonna 80 täyttävää Myllykosken kirkkoa sekä uudistaa sen ympäristöä.
Tiukkoina aikoina ihmisillä on ollut tapana kääntyä kirkon puoleen. Seurakunnan odotetaan kokoavan yhteisön jäsenet suojaansa, tuovan lohtua ja turvallisuuden tunnetta. Tähän Myllykoskella lienee entistä paremmat mahdollisuudet viimeistään vuonna 2019, kun monitoimikirkko – nykysuunnitelmien mukaan – on valmis.
Yleinen suppea suunnittelukilpailu tarjoaa osallistumismahdollisuuden kaikille idearikkaille arkkitehdeille.
Koolla yhdessä paikassa seuraavat 200 vuotta
Kirkosta toivotaan 24/7-monitoimitaloa, jonne saadaan koottua lähes kaikki Myllykosken nykyisten seurakuntatilojen palvelut. Päämääränä on tila, joka soveltuu niin kahdenkeskisiin keskusteluihin kuin 400 hengen tilaisuuksiinkin.
Rakennukseen ja ympäristöön saa kaikin mokomin syntyä myös uudenlaista toimintaa.
Ajatus, sana ja kynä ovat vapaat aina 14.4.2016 asti. Kilpailun voittaja ratkeaa kesäkuun aikana. Toteuttamiskelpoisia ideoita on tarkoitus poimia muistakin osallistujatöistä. Rakennustöiden odotetaan valmistuvan viimeistään vuoden 2019 aikana.
Valtakunnallisestikin merkittävä kirkon laajennuspäätös on Kouvolan seurakuntayhtymän ja Kouvolan kaupungin yhteinen. Suunnitteluun ja toteutukseen on varattu 2,2 miljoonaa euroa. Tavoitteena on 200 vuoden käyttöikä.
Lopputulosta odotetaan jännittyneinä kautta Kymenlaakson.
Hedelmäpuita ja paikallinen Fontana di Trevi?
Kouvolan seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Jukka Reijo luonnehtii Myllykosken kirkon laajennushanketta innostavaksi ja yhteistyötä kaupungin kanssa saumattomaksi.
– Olen työskennellyt seurakunnalla 30 vuotta, enkä ole kokenut ennen vastaavaa, Reijo iloitsee
Myös Kouvolan kaupunkilaisilta kysyttiin mielipiteitä Myllykosken kilpailualueesta – kirkosta, sitä ympäröivästä puistosta ja torista – sekä sen kehittämisestä.
Ideoita sinkoili vauvasta vaariin. Eskariryhmä muun muassa toivoi pihalle hedelmäpuita. Yksi maalaili puiston suihkulähteestä täkäläisversiota Rooman Fontana di Trevistä, toinen kaipaili lisää musiikkia myös kirkon ulkopuolelle. Ylipäätään toivottiin enemmän kansaa kokoavia erilaisia tapahtumia, niin maallisia kuin hengellisiäkin.
Myllykoskella kirkko on kirjaimellisesti keskellä kylää. Nyt sille haetaan toiminnallisestikin keskipisteen paikkaa.
Paperitehtaan lakkautus näkyy yhä
Nyky-Kouvolaan kuuluva Myllykoski on merkittävä osa suomalaista teollisuushistoriaa. Jo 1730-luvulla Kymijoen länsirannan vanhalle myllypaikalle perustettiin saha.
1910-luvulla Myllykoskella käynnistyi seutukuntaa monin tavoin rikastuttanut paperinvalmistusteollisuus, joka 1980-luvun parhaina vuosina työllisti lähes 1500 ihmistä.
Menestystarina päättyi vuonna 2011 Myllykoski Paperin tehtaan lakkautuspäätökseen. Työttömäksi jäi lähes 400.
Surullinen kehitys on tuttu naapurista viitisen vuotta aiemmin, kun Voikkaan paperitehtaan lopetus jätti lähes 1000 työntekijää tyhjän päälle, ainakin aluksi. Kumpikin karuja ja kautta Suomen tuttuja kertomuksia yhteiskunnan muutoksista.
Myllykoskella tehtaan menetys näkyy yhä monin tavoin 5000 asukkaan taajamassa.
Patruuna piti langat käsissään, kun tehdas rakennutti kirkon
Myllykosken paperiteollisuuden keskuspaikaksi nostanut Rudolf Walden teki aikanaan selväksi, että kirkko on yhteiskunnan keskeinen kulmakivi.
Yhtyneet Paperitehtaat kustansikin 1930-luvun alkupuolella kaikille tehdaspaikkakunnilleen kirkon. Myllykoskella rakennuttajana toimi Myllykosken-Viialan Pikkukirkkoyhdistys, joka sai tehtaalta tukea niin tonttina kuin rahanakin.
Patruuna Walden piti langat vahvasti käsissään palkaten suunnittelijaksi arkkitehti Wäinö Gustaf Palmqvistin, joka teki valtavan urakan suunnitellen Myllykosken ohella monet muutkin tehdastaajamat kirkkoineen.
Patruuna puuttui suunnittelun ohella myös rakennustöihin. Hänen toiveestaan 45-metrisen kirkontornin huippua koristaa neonristi. Myllykosken päätytornillinen, valkoiseksi rapattu pitkäkirkko vihittiin käyttöön kesällä 1936.
Sakraalitila ja museovirasto asettavat sääntönsä
Kotoisan kirkon 500 istumapaikkaa ovat aina täynnä, kun kauneimmat joululaulut kajahtavat.
Muinakin aikoina seurakuntalaiset osallistuvat varsin aktiivisesti. Etenkin kirkkosalin vierussali on alkanut käydä riittämättömäksi.
Nykyisten tilojen yhteenlaskettu huoneala on 517 neliömetriä, lisätarve on noin 500 neliömetriä.
Kirkon laajennus ei ole mikä tahansa rakennusurakka. Myllykoskella muun muassa kirkkopuiston 118 sankarivainajan hautapaikka, In Memoriam- muistomerkki sekä Karjalaan jääneiden muistomerkki asettavat omat rajoitteensa alueen uudelleen suunnittelulle ja käytölle.
– Kun kyseessä on sakraalitila, on huomioitava tietyt asiat, toteaa Jukka Reijo. – Kirkkohallitukselta on saatava luvat, ja tässä tapauksessa lausunto myös museovirastolta.
Kuvat: Hannele Niemi. Myllykosken kirkon vihkiäisistä tulee kesällä 80 vuotta. Kouvolan seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Jukka Reijo ei ole törmännyt aiemmin 30-vuotisella seurakuntaurallaan kirkkolaajennuksen suunnittelukilpailuun. (Kuvia voi selata valkeista nuolista.)
Lähteet:
• Arkkitehtisuunnittelu Arcade Oy: Myllykosken tehtaan aitojen ulkopuoliset rakennukset, rakennushistoriallinen selvitys.
• Kouvolan seurakuntayhtymä: Myllykosken kirkon laajennus ja ympäristö, kilpailuohjelma.