Torniossa maalämmön avulla lämpiävät jo virasto, vanha pappila, seurakuntatalo ja kaksi kirkkoa. Aloite muutokseen tuli valtuutetulta, joka oli asentanut maalämmön ensin omaan kotiinsa.
Tornion Alatornion ja Karungin kirkkojen sähkönkulutus putosi 80 prosenttia, kun suora sähkö vaihdettiin maalämpöön vuonna 2010. Säästö on 40 000 euroa vuodessa.
– Summalla palkkaisi jo yhden työntekijän, Tornion seurakunnan kiinteistöpäällikkö Kerimaa vertaa.
Lämpö rakennuksiin puhaltimilla
Tornion seurakunnassa kalliosta saadaan lämpö jo viiteen seurakunnan kiinteistöön. Karungin ja Alatornion kirkkojen maalämmityksen varajärjestelmänä on sähkövastukset lämmityskattiloissa. Ne eivät ole kytkeytyneet päälle kovillakaan pakkasilla. Tornion keskustan kirkko puolestaan käyttää kaukolämpöä.
Martti Kerimaan mukaan olennaisinta on, kuinka lämmön luovutus rakennuksissa toteutetaan.
Ensimmäinen ajatus oli sijoittaa penkkien alle myös vesikiertopatterit vanhaan tapaan, mutta tästä luovuttiin. Ratkaisu olisi ollut kallis, koska se olisi vaatinut pitkiä vesiputkivetoja ja paljon LVI-tekniikkaa.
– Ruotsin puolelta tuli idea käyttää lämmön luovutukseen kirkkosalissa konvektoreita. Niissä kennosto kerää lämmön, joka puhalletaan kirkkosaliin, kiinteistöpäällikkö Martti Kerimaa kertoo.
Ratkaisu muistuttaa auton syylärin eli jäähdyttimen toimintaa. Kaksitoista konvektoria on sijoitettu kirkkosaliin ja niiden lisäksi ikkunoiden lähistölle muutamia tavallisia vesikiertopattereita. Konvektoreiden avulla lämpiävät myös virasto ja seurakuntatalo.
Lämmittimien humina on niin hiljainen, että sitä ei juuri huomaa. Puhaltimet saa kuitenkin suljettua sakastista häiden tai hautajaisten ajaksi, jolloin varmistetaan äänettömyys. Isossa kirkkosalissa puhaltimien hetkellinen hiljeneminen ei vaikuta lämpötilaan. Konvektorit säteilevät lämpöä myös ilman puhallinta.
Ihanneratkaisu löytyi
Matalalämpöiset konvektorit ovat Kerimaan mukana ihanneratkaisu korkeaan ja kapeaan kirkkosaliin.
– Lämmitysjärjestelmä kääntää ilmamassat siten, että lämpö ei kerrostu kattoon.
Aiemmin suora sähkölämmitys sai aikaan hormivaikutuksen ja kuuma ilma kerrostui ylös. Kun penkeissä oli lämpöä 18 astetta, katon tasalla oli 40–50 astetta. Nyt ero on vain muutamia asteita.
– Laipiossa lämpö jää nyt 22 asteeseen, kun alhaalla on 18 astetta.
Vanhat kirkot ovat usein hyvin hatara. Esimerkiksi Alatornion kivikirkon kolminkertaisissa ikkunoissa oli isoja rakoja, joista tuprutti jopa lunta sisään. Raot tilkittiin ennen energiamuutosta neopreenista tehdyn tiivistesaumanauhan avulla.
Kerimaa kertoo, että on virhe sijoittaa maalämpöpatteri kirkon tuulikaappiin. Sen teho ei riitä tuulikaapissa ja patteri voi viilentää koko järjestelmän. Tuulikaappiin kuuluu Kerimaan mukaan sähköpatteri.