Henrik Perret.
– Ongelmana on aina ollut raamattukysymys. Sen suhteen mikään ei ole Suomessa muuttunut. Kun STI perustettiin, professori Heikki Räisänen oli jo ehtinyt vaikuttaa Uuden testamentin eksegetiikan professorina toistakymmentä vuotta. Vaikka kysymyksiä ei saa liikaa henkilöidä, hänen asemansa käy hyvästä esimerkistä. Hän on noin 40 vuotta vaikuttanut pappien kouluttajana. Nyt hänen kirjansa Mitä varhaiset kristityt uskoivat (WSOY 2011) vie hänen radikaalit ajatuksensa tulevillekin teologeille. Raamattukeskustelun yksityiskohdat muuttuvat, mutta itse ongelma näyttää säilyvän varsin samanlaisena kautta vuosien, Perret sanoo.
Tämän perään hän vielä toteaa, että kirkon omat tutkimukset osoittavat, miten heikosti nuori papisto sitoutuu Raamattuun ja luterilaiseen tunnustukseen.
STI on tarjonnut Perret’n mukaan vaihtoehtoista raamattuteologiaa. 25 vuoden aikana sen luennoilla on käynyt noin tuhat eri opiskelijaa.
– Työn vahvuus on sen pitkäjänteisyydessä. Samalla STI on herätysliikerintaman kokoaja. Tämä ei tarkoita vain herätysliikejärjestöjen johtajien tapaamisia STI:n piirissä, vaan nimenomaan nuorten opiskelijoiden tapaamisia. STI:n toiminta on kaikille opiskelijoille avoin, riippumatta opiskelijoiden taustoista tai näkemyksistä.
Voisiko ja miksi ja missä olosuhteissa STI:stä tulla pappisseminaari?
Perret sanoo pitävänsä STI:n nykyistä konseptia hyvänä, mutta jatkuvasti keskustellaan eri vaihtoehdoista.
– Kun monet, klassista kristinuskoa edustavat nuoret teologian maisterit eivät saa pappisvihkimystä, voi tietysti kysyä, onko keskusteltava myös toisenlaisista vaihtoehdoista. Sellainen on esim Församlingsfakulteten Ruotsissa, jossa on oma tutkinto. Mielestäni koulutuksen pitää aina lähteä tarpeesta, eli on kysyttävä mitä tulevaisuuden seurakunnissa ja jumalanpalvelusyhteisöissä tarvitaan.
Perret pohtii, että tulevaisuudessa STI saattaa kehittää yhteistyötä niin kotimaassa mutta myös Pohjoismaissa.
– STI:n jäsenjärjestöt ovat tässä keskeisessä asemassa. STI ei tietenkään vastusta tieteellistä akateemista teologiaa, mutta korostaa, että sitä voi harjoittaa eri lähtökohdista käsin. Tätä voisi tukea itsenäisen teologinen työskentely yhdessä muiden seurakuntatiedekuntien kanssa.
Pääsihteeri Perret’n mukaan STI edustaa klassista kristinuskoa siten kuin kirkkolain ja kirkkojärjestyksen ensimmäisissä pykälissä sanotaan.
– STI:llä on kirkon usko. Eromme tiedekunnassa vaikuttavaista suuntauksista näkyy siinä, että meidän mielestämme aito akateeminen tutkimus ei aseta perinteistä uskonkäsitystä kyseenalaiseksi. Me emme pura sovitusteologiaa, vaan perustamme sen varaan. Me emme hylkää ruumiillista ylösnousemusta, vaan pidämme sitä teologian keskuksessa. Me emme halua turhentaa inkarnaatiota, vaan pidämme Kristusta ihmiseksi tulleena Jumalana. Joudumme tässä monien modernistien kanssa ristiriitaan, mutta emme luovu teologian perusteista. Haluamme myös panostaa pastoraaliseen valmiuteen, niin että valmistuneet teologit pystyvät palvelemaan lähimmäisiään kaikissa elämän vaiheissa.
Lue myös: Räisänen: Väite valtavasta vaikutuksestani pappien ajatteluun on kupla
Ville Auvinen STI:n pääsihteeriksi
Suomen teologinen instituutti
Helsingin keskustassa yliopiston teologisesta tiedekunnasta kivenheiton päässä sijaitseva Suomen teologinen instituutti harjoittaa teologista tutkimusta ja opetusta. Lisäksi sillä on teologinen noin 20 000 niteen kirjasto.
Nykyisin STI:n jäsenjärjestöjä ovat Ev.lut. Lähetysyhdistys Kylväjä, Länsi-Suomen Rukoilevaisten Yhdistys, Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys, Medialähetys Sanansaattajat, Suomen Ev.lut. Kansanlähetys, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Raamattuopiston Säätiö ja Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland.
STI 25-vuotisjuhlat järjestetään lauantaina 19.1. klelo 14 alkaen Tuomiokirkon kryptassa. Mukana juhlassa ovat muun muassa STI:n alkuvuosien hallituksen puheenjohtaja Olavi Rimpiläinen sekä entinen pääsihteeri Eero Junkkaala ja nykyinen pääsihteeri Henrik Perret.