Sen tavoitteena on turvata erilaisia tapoja, tietoja ja taitoja, jotka ovat kulttuurisen moninaisuuden, luovuuden sekä identiteetin lähteenä. Tavoitteena on, että Suomi ryhtyy sopimuksen toimeenpanoon vuoden 2013 aikana.
– Aineetonta kulttuuriperintöä voivat olla esimerkiksi kansanrunot, ruokakulttuuriin liittyvät asiat, vaikkapa lavatanssit ja rituaalit ja uskonnolliset juhlamenot. Suvivirsi voisi olla yksi esimerkki niistä, sanoo kulttuuriasiainneuvos Leena Laaksonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä Kotimaa24:lle.
Opetus- ja kulttuuriministeriöön on tullut ehdotuksia kohteista jo muutaman vuoden ajan. Suojelukohteiksi Suomesta on ehdotettu muun muassa Suomen karhukoiraa ja jokamiehen oikeuksia. Ehdotuksia ovat tehneet niin yksityiset ihmiset kuin organisaatiot.
– Emme voi vielä ottaa varsinaisiin ehdotuksiin kantaa, sopimuksen toimeenpano on prosessissa seuraava vaihe. Kaikki ehdotukset tullaan sitten tutkimaan ja Unesco arvioi ehdotukset vielä. Hakemuksia arvioivat asiantuntijaryhmät, joissa on esimerkiksi folkloretutkijoita, musiikin tutkijoita tai uskontotieteilijöitä, sanoo Laaksonen.
Aineettomaksi kulttuuriperinnöksi luokiteltu asia voi saada rahallista tukea suojeluun, koulutukseen ja tunnetuksi tekemiseen. Siihen voidaan myös myöntää asiantuntija-apua.
– Asioiden pitäisi olla sellaisia, että vaativat suojelua tai ne katoavat muuten kokonaan. Sen lisäksi niiden on oltava kansallisen kulttuuriperinnön kannalta merkittäviä ja yhteisölle merkittäviä, sanoo Laaksonen.
Unescon aineettoman kulttuuriperimän listalla ovat tällä hetkellä muun muassa vietnamilainen Xoan-laulu, Kôrêdugawin salaseuran viisauden riitti Malilta ja iranilaisten Lnj-veneiden valmistus ja purjehtiminen Persianlahdella.
Unescon nettisivut aiheesta