Joulun kaksi tärkeintä paikka ovat seimi ja sydän, kirjoittaa emerituspiispa Eero Huovinen:
Kirkkovuoden pyhäpäivät kertovat siitä, kuka Jumala on, ja mitä hyvää hän meille lahjoittaa.
Joulun kaksi tärkeintä paikkaa ovat seimi ja sydän.
Seimi on Jumalan Pojan ihmiseksi tulemisen ensimmäinen paikka. Seimi mainitaan Luukkaan jouluevankeliumissa kolme kertaa.
Ensin seimi kertoo, miten arkisiin ja alhaisiin oloihin Jumalan Poika tuli. Maria ”kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa”. Sitten enkeli paljastaa paimenille Jumalan Pojan olinpaikan: ”Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.” Lopulta seimi on paikka, josta Jumalan Poika voidaan löytää. ”He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä.”
Miksi seimi on tärkeä?
Ensinnäkin seimi kertoo, että Jumalaa pitää etsiä alhaalta, ei ylhäältä, ei sieltä, missä on valtaa ja mahtia. Hallitsijoiden hallitsija syntyy halpaan ja halveksittuun asemaan. Vapahtaja näyttäytyy vähäisyydessä.
Toiseksi seimi on kuva siitä, että Kristuksella on tässä maailmassa paikka, josta hänet voidaan löytää. Jumalan Poika ei ole vain aate, idea tai arvomaailma, vaan hän on persoona, joka on henkilökohtaisesti läsnä ihmisen maailmassa. Seimi oli hänen ensimmäinen kotinsa. Martti Luther sanoo, että meille seimi on kirkko, josta löydämme Kristuksen.
Jos seimi oli Kristuksen ensimmäinen koti, niin hänen toinen asuntonsa on ihmisen sydän. Sydän mainitaan evankeliumissa yhden kerran, mutta tärkeällä paikalla, kertomuksen lopussa. ”Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä.”
Maria oli paitsi Jumalan Pojan synnyttäjä myös hänen ensimmäinen kuulijansa. Maria teki sen, mikä on jokaisen joulun sanoman kuulijan tehtävä: painoi mieleensä ja mietiskeli. Oli tapahtunut paljon sellaista, ”kaikkea”, mitä hän ei varmaankaan vielä ymmärtänyt.
Meidän joulumme syntyy siitä, että katselemme seimen lasta ja kätkemme hänet sydämeemme. Seimessä ja sydämessä on joulun salaisuus ja ilo.