Hirvensalon perhe on saapunut rauhansanalaisen herätysliikkeen Suvijuhliin Kirkkonummelta. Tällä kertaa matka oli lyhyt, sillä juhlia vietetään Vantaan Myyrmäessä.
Juhlat ovat nyt ensimmäistä kertaa pääkaupunkiseudulla. Tavallisesti niitä on vietetty herätysliikkeen vanhoilla vahvoilla vaikutusseuduilla Keski-Pohjanmaalla ja Tornionjokilaaksossa.
Elisa ja Petri Hirvensalo kertovat tulevansa seuroihin Jumalan sanan kuuloon, sekä tapaamaan sukulaisia ja ystäviä.
– Pyrimme käymään kesäseuroissa vuosittain, jos se vain on mahdollista, Elisa Hirvensalo kertoo.
Perhe on muutenkin aktiivinen herätysliikkeensä toiminnassa. Helsingissä olevan rukoushuoneen seuroissa käydään säännöllisesti.
– Normaalilla viikoittaisella seuroissa käymisellä on minulle oikeastaan suurempikin merkitys, kuin kesän Suvijuhlilla, Petri Hirvensalo sanoo.
Rauhansanalaisuus on 1930-luvulla vanhoillislestadiolaisuudesta erkaantunut lestadiolainen herätysliike. Liikkeessä arvioidaan olevan mukana Suomessa noin 10 000 henkeä.
Mikä rauhansanalaisuuden erityinen tehtävä Suomen kirkon herätysliikkeenä voisi olla?
Elisa Hirvensalo painottaa jokaisen kristityn toimimista omalla paikallaan.
– Kyllä se tehtävä on pitää esillä Jumalan sanaa ja tehdä lähetystyötä. Kotona, lähipiirissä ja muualla.
Rauhansanalaisuus tukee paikallisen luterilaisen kirkon työtä myös ulkomailla, erityisesti Virossa, Latviassa ja Venäjällä Inkerin kirkon seurakunnissa.
Sen sijaan suhde omaan paikalliseen luterilaisen kirkon seurakuntaan on Hirvensalojen kertoman mukaan hieman yllättäen ohuenlainen.
– Olen ollut aikaisemmin Kirkkonummen seurakunnassa pyhäkoulunopettajana, mutta nykyisin yhteys paikallisseurakuntaan on aika vähäistä. Olemme ehkä vieraantuneet messun liturgiasta. Saarna on meille se tärkeä asia, Petri Hirvensalo tunnustaa.
– Ei minullakaan ole oikein sellaista tarvetta, että kävisin seurakunnan tilaisuuksissa. Ehtoolliskirkkoon meno silloin tällöin on tietysti eri asia. Tosin Helsingin-rukoushuoneessakin on kerran kuukaudessa kirkon papin pitämä ehtoollisjumalanpalvelus, Elisa Hirvensalo myötäilee.
Tämä ei kuitenkaan ole Hirvensalojen mukaan koko totuus. Osa rauhansanalaisista osallistuu ahkerasti paikallisseurakunnan toimintaan. Varsinkin vanhempi väki käy kirkossa, koska he ovat sen tavan nuorina oppineet. Alle viisikymppisissä ja nuorissa on Hirvensalojen mukaan kuitenkin paljon sellaisia, joille riittää käyminen oman liikkeen seuroissa ja muissa tilaisuuksissa.
Taustalla kirkon tilaisuuksien vieroksumisessa on erilaisia syitä. Petri Hirvensalon mukaan niitä ovat esimerkiksi naispappeus ja nyttemmin myös kirkon puheet samaa sukupuolta olevien avioliitoista. Tilanne on Hirvensalojen mielestä kirkkopoliittisesti herkkä.
Niin herkkä, että Elisa Hirvensalon mukaan se vaikuttaa jopa pappien puheisiin.
– Monet papit joutuvat ilmiselvästi varomaan sanojaan. Siinä kuitenkin sitten puheen aitous ja luonnollisuus kärsii. Jumalanpalvelus tuntuu silloin vajaalta, vaikka onhan siellä silti virret. Sekin vieraannuttaa, että kirkot ovat usein tyhjänpuoleisia, ihmisiä käy siellä aika vähän, Elisa Hirvensalo sanoo.
Lähetysyhdistys Rauhan Sanan Suvijuhlat Vantaalla päättyvät sunnuntaina. Lauantaina Vantaan Energia -areenalla oli paikalla enimmillään noin tuhat henkeä.
Kuva: Jussi Rytkönen. Kuvassa Elisa ja Petri Hirvensalo omien ja sukulaislapsen seurassa Vantaan Suvijuhlassa.