”Kotiseurakunta on hengellisen elämäni maanpäällinen koti”

Kuopion Puijon seurakunnan luottamushenkilönä toimivan Tuula Pesosen, 55, mielestä seurakuntaan ja kirkkoon on saatava tulla sellaisena kuin on. Hän toivoo seurakunnan olevan paikka, jonka messussa kaikenikäiset rukoilevat, laulavat ja hiljentyvät Jumalan edessä. Toimivassa seurakunnassa tehdään yhdessä ja kuljetaan rinnalla.

– Haluan luottamushenkilönä vaikuttaa siihen, että ymmärtäisimme nykyistä paremmin seurakunnan ja seurakuntayhtymän perustehtävän. Kaiken toiminnan ytimenä tulisi olla armon ja lähimmäisenrakkauden viestin todeksi eläminen.

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa yleissairaalapsykiatrian osastonylilääkärinä toimivalla Pesosella on nyt meneillään kolmas kausi kotiseurakuntansa seurakuntaneuvostossa, kirkkovaltuustossa ja yhteisen sielunhoidon ja palvelutyön johtokunnassa. Kirkkoneuvostossa hän aloitti nyt ensimmäisen kautensa.

Jumalanpalvelusfoorumi kokoaa työntekijät ja seurakuntalaiset aivoriiheen

Luottamushenkilönä Pesonen on joutunut pohtimaan muun muassa seurakunnan talousarviota ja säästövelvoitteita. Hän on ehtinyt olla mukana myös monissa virkavalintoihin liittyvissä haastattelutyöryhmissä.

– Virkavalinnat ovat hyvä esimerkki vastuullisesta luottamushenkilötoiminnasta. Niissä tarvitaan toimivaa, työhönsä neutraliteetilla paneutuvaa valintatyöryhmää.

Mieluisinta Pesosesta on ollut saada päättää esimerkiksi työntekijän pääsemisestä mielekkääseen koulutukseen tai päästä edistämään innostavan toimintasuunnitelman eteenpäin viemistä.

Yksi tällainen on Puijon seurakunnassa tänä vuonna järjestettävä useamman kokoontumisen käsittävä jumalanpalvelusfoorumi, jossa työntekijät ja seurakuntalaiset etsivät yhdessä ideoita jumalanpalveluselämän kehittämiseksi. Siinä luodaan uusia mahdollisuuksia osallistua messun suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Vapaaehtoistyö sekä antaa että vaatii

Yksi esimerkki yhdessä tekemisestä on kerran kuussa toteutettava Puijon iltamessu, jossa seurakuntalaiset jo ovat vahvasti läsnä.

– Messun tekee papin kanssa joukko seurakuntalaisia. He juontavat, valmistelevat rukousosan ja osallistuvat keskustelusaarnaan. Musiikista vastaa Verso-lauluryhmä, johon itsekin kuulun laulajana ja toisena vetäjänä, Pesonen kertoo.

Hän näkee vapaaehtoistyön lisääntymisen seurakunnalle isona apuna ja rikkautena, mutta samalla myös haasteena, joka vaatii työntekijöiltä tietynlaisen näkökulmamuutoksen.

– Vapaaehtoinen tarvitsee myös koulutusta ja rinnalla kulkijan, ja seurakunnalta täytyy löytyä tähän resursseja.

Kotiseurakunta on Pesoselle tärkeä asia. Taustalla on tunne tarpeesta kuulua aidosti johonkin.

– Seurakuntalaisena tunnistan itsessäni kaipuun olla muiden kanssa tärkeiden ja mielekkäiden asioiden äärellä, sekä osallistujana että myös tekemässä ja mahdollistamassa. Kotiseurakunta on hengellisen elämäni maanpäällinen koti.

Noin 10 000 jäsenen Kuopion Puijon seurakuntaa Pesonen kuvailee aktiiviseksi yhteisöksi, jossa on monipuolista toimintaa eri-ikäisille seurakuntalaisille.

Seurakunnan alueella on tiiviisti asuttuja lähiöitä, joissa on peruskouluja, ammatillinen oppilaitos, opiskelija-asuntoloita, vanhainkoteja ja vanhusten palveluasuntoja. Sen laitamilla sijaitsevat Itä-Suomen yliopiston kampus ja Kuopion yliopistollinen sairaala. Reunamailla on pienempiä kyläyhteisöjä, joissa seurakunnalla on myös kodeissa tapahtuvaa toimintaa, kuten raamattupiirejä ja kinkereitä.

Toimiva hallinto ja hyvä tiedonkulku mahdollistavat arkisen seurakuntatyön

Pesosen työhön lääkärinä ovat jo pitkään kuuluneet myös hallinnolliset tehtävät. Hän on huomannut, että organisaation ja hallinnon toimivuus näkyvät suoraan arjen työssä.

– Aiemmin katselin seurakuntaa seurakuntalaisen silmin. Hakeuduin luottamushenkilöksi, koska minua kiinnosti tietää, kuinka seurakunnan asioiden hoito kaiken toiminnan taustalla tapahtuu. Nyt luottamushenkilönä olen oivaltanut mahdollisuuden ja velvollisuuden myös vaikuttaa asioihin, hän kertoo.

Tuula Pesosen mukaan toimivassa seurakunnan hallinnossa tieto kulkee ja eri toimijatahot keskustelevat keskenään avoimesti. Asioiden valmistelun ja päätöksenteon tulee kunnioittaa avoimuutta, erilaisuutta ja eriäviä mielipiteitä.

– Seurakunnan toimintaa suunnitellessa, arvioidessa ja kehittäessä täytyy myös muistaa, että seurakunta on siellä työskentelevien ihmisten työyhteisö. Hyvä lopputulos saadaan aikaan vain luottamushenkilöiden ja työntekijöiden avoimen vuoropuhelun kautta.

Politiikassa Tuula Pesonen ei ole mukana. Seurakuntavaaleissakin hän on ollut ehdokkaana poliittisesti sitoutumattomalla vaalilistalla.

– Uskontoa ja politiikkaa ei pidä yhdistää, koska on kyse kahdesta eri asiasta. Politiikalla ja uskonnolla voi olla samansuuntaisia arvoja ja tavoitteita, mutta perusideologian lähtökohta on erilainen.

Kuva: Tuula Pesosen kotialbumi.

Edellinen artikkeliHeikki Huttunen: ”Jos EKK:ta ei olisi olemassa, se pitäisi keksiä”
Seuraava artikkeliHindujen ja muslimien talouskasvu päihittää kristityt vuonna 2050