Kosketinsoittaja Pete Nuotio sai pyynnön Dingon paluukeikoille – rukoili opastusta ja teki päätöksen

Suomen rock-historian kovimpiin nimiin lukeutuva Dingo on tehnyt paluun suurimpien menestysvuosiensa kokoonpanolla. Neumann, Pepe, Jonttu, Quuppa ja Pete soittivat yhdessä vuosina 1984–1986. Sama miehitys oli kasassa vuosina 1998–2002, mutta soitto loppui ristiriitoihin.

Viime syksynä Neumann soitti kosketinsoittaja Pete Nuotiolle.

– Juttelimme ensin kuulumisista vähän aikaa. Sitten Neumann kertoi, että niin sanottu original kokoonpano oli taas tarkoitus saada kokoon ja kysyi, olisinko minäkin lähdössä mukaan, kertoo Dingo-vuosien jälkeen atk-alan töitä tehnyt Nuotio.

Asia jäi tuolloin vielä auki. Nuotio kertoo kuitenkin tienneensä jo puhelun aikana, että ongelmat saataisiin selvitettyä. Hän rukoili opastusta. Myönteinen päätös kypsyi muutaman kuukauden kuluessa.

Olemme saaneet niin yleisöltä, medialta kuin tutuilta valtavan määrän positiivisuutta. Meitä on odotettu takaisin.

Yksi syy epäröintiin oli Nuotion mukaan se, että keikoille lähteminen ja muu Dingoon liittyvä rumba rikkoo niin sanotun turvallisen ja tasaisen arjen. Nuotion vaimo sairastaa vaikeaa neurologista CFS-nimistä sairautta.

– Hän kuitenkin halusi, että lähden mukaan. Uskomme saavamme asiat sumplittua, koska keikkatahti tulee olemaan takavuosiin verrattuna hyvin maltillinen.

Dingon paluukeikka oli toukokuussa Porissa. Kesän mittaan yhtye esiintyy monilla festareilla. Dingon jäsenet ovat nauttineet suuresti yhdessä soittamisesta.

Nuotion mukaan erityisen hienolta on tuntunut heidän saamansa vastaanotto.

– Olemme saaneet niin yleisöltä, medialta kuin tutuilta valtavan määrän positiivisuutta. Meitä on odotettu takaisin. Ihmiset tuntuvat jollain tapaa elävän kanssamme tätä anteeksiannon ja anteeksisaamisen lämpöä ja rauhaa.

Nuotio uskoo, että Dingon comebackilla on jokin muukin tarkoitus kuin pelkkä yhdessä soittelu.

– Aika näyttää, mikä se on.

Isäni pitkä historia antroposofian, joogan ja muiden itämaisten juttujen parissa johti masennukseen, josta hän tervehtyi löydettyään jälleen Jeesuksen.

Pete Nuotio kertoo uskoontulon olleen hänelle prosessi. Alkusysäyksen Nuotio sai tutustuessaan jo uskossa olleeseen tulevaan vaimonsa, jonka hän tapasi kesällä 1984. Toinen tärkeä ihminen asiassa oli Nuotion isä.

– Isäni pitkä historia antroposofian, joogan ja muiden itämaisten juttujen parissa johti masennukseen, josta hän tervehtyi löydettyään jälleen Jeesuksen. Isäni kuoli kaksi vuotta sitten syöpään ja oli kuollessaan vankkumattomassa uskossa.

Nuotio uskoo, että hänen omaan uudestisyntymiseensä vaikutti eniten se, että hän todella halusi hengellistä muutosta.

– Tein tietoisen päätöksen siitä, että nyt alan tekemään töitä asian eteen ja heittäydyn tähän juttuun. Varmastikin sain apua päätöksen tekemiseen Pyhältä Hengeltä. Päätökseni jälkeen tietoinen prosessi on kestänyt nyt 3–4 vuotta ja jatkuu edelleen.

Nuotio kertoo, että hänessä alkoi tapahtua nopeaan tahtiin muutosta.

– Ihmettelin aikani, miten erilaiseksi olin muuttunut sisäisesti. Sitten ymmärsin: ”hei, minähän olen kuin uudesti syntynyt.” Suurin asia oli tietysti se, että ymmärsin saavani syntini anteeksi, jos vain pyydän.

– Olen myös jostakin kumman syystä oppinut ottamaan vastaan Jumalan armoa ja Pyhän Hengen johdatusta. Se on ihmeellistä.

Olen jostakin kumman syystä oppinut ottamaan vastaan Jumalan armoa ja Pyhän Hengen johdatusta. Se on ihmeellistä.

Luterilaiselle Nuotiolle erityisesti rukous, ehtoollinen ja raamatunluku ovat tärkeitä asioita.

– Rukoilen päivittäin Isä meidän -rukousta, joskus montakin kertaa päivässä. Rukoilen muutenkin, opettelen niin sanottua jatkuvaa rukousta. Luen Raamattua joka päivä, yleensä iltaisin nukkumaan mennessäni.

Nuotio kertoo myös kuuntelevansa hengellisiä radiokanavia ja katsovansa hengellistä ohjelmaa televisiosta.

– Ehtoollinen on aina erityisen tärkeä, koska ehtoollisella tunnen usein Pyhän Hengen hyvin voimakkaasti.

Nuotio kuuluu Porin Teljän seurakuntaan. Nuotiolla ja hänen perheellään on mökki Porin saaristossa. Tämän myötä hän käy pääasiassa Reposaaren kirkossa. Meriporin seurakunnan kirkko on myös suosittu turisti- ja vihkikirkko.

– Pieni Reposaaren kirkko on hieno paikka. Ehtoollinen siellä on kiireetön ja tietyllä tapaa hyvin intiimi tilaisuus.

Ei-hengellinenkin musiikki tekee parhaimmillaan hyvää työtä tuomalla ihmisille lohtua, iloa, inspiraatiota ja positiivista energiaa.

Dingon viritellessä paluuta muu bändi pohti, mitä ”101-prosenttisesti uskossa oleva” Nuotio ylipäätään ajattelee nykyisin maallisen rockin soittamisesta. Nuotio ei nähnyt asiassa mitään ongelmaa.

– Uskova voi ja hänen pitää soittaa ja laulaa, jos tekee mieli ja siitä tulee iloa elämään. Kaiken musiikin ei silti tarvitse olla ylistystä tai muuten hengellistä. Me elämme ja olemme maailmassa.

Samalla Nuotio toteaa, että maailmallisia tai ylipäätään Pyhän Hengen vastaisia asioita ei silti pidä edistää musiikin kautta. Vastaavasti hengellisyyttä ei kannata koettaa väkisin tunkea musiikkiin, jollei sitä luontaisesti synny.

– Kyllä Jumala ohjaa oikeaan suuntaan. Ei-hengellinenkin musiikki tekee parhaimmillaan hyvää työtä tuomalla ihmisille lohtua, iloa, inspiraatiota ja positiivista energiaa. Se luo hedelmällistä maaperää terveeseen itsetuntoon ja myös hengelliseen kasvuun.

– Sitten on ikävä kyllä myös musiikkigenrejä, jotka selvästi ovat perkeleen asialla. Se on hyvin valitettavaa ja surullista.

Neumannilla on nähdäkseni aina ollut jokin yhteys hengellisyyteen.

Paluun jälkeen Nuotio ja Neumann ovat käyneet hyviä keskusteluja myös hengellisyydestä.

– Neumannilla on nähdäkseni aina ollut jokin yhteys hengellisyyteen. Hänen sanoituksissaan on monessakin kohtaa hengellisiä termejä ja viittauksia, jotka eivät varmasti ole mitään laskelmoitua riimittelyä, vaan tajunnan virtaa, joka on vaan pullahtanut ulos. Me jatkamme keskusteluitamme.

Nuotio kertoo olevansa iloinen siitä, että sai rohkeutta lähteä jälleen Dingoon mukaan. Hän toteaa vanhojen asioiden taakse jättämisen vaatineen aikaa.

– Jälkikäteen olen ymmärtänyt, että ilman paluuta oma anteeksiantoprosessini olisi jäänyt puolitiehen. Se vaati myös tekoja. Nyt asiat tulevat loppuun viedyiksi.

Samalla avautuu kaikkea uutta hienoa.

Lopuksi, mikä on Pete Nuotion mielestä Dingon paras kappale?

– Kunnian kentät.

Kuva: Johanna Uusitalo. Dingon kosketinsoittajalla Pete Nuotiolla on mökki Porin saaristossa. Reposaaren kirkossa ehtoollinen on hänen mukaansa kiireetön ja intiimi tapahtuma.

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.


***

Edellinen artikkeliEssee: Pyhyys ei mene rikki rumista tai realistisista sanoista, eikä jumalien suuruutta voi loukata
Seuraava artikkeliArkkipiispa piti harvinaisen suoran avajaistervehdyksen Suviseuroissa – Tässä puhe kokonaisuudessaan