Esse-lehti on haastatellut tietokirjailija, teologi Esko Miettisen, jolta on juuri ilmestynyt kirja enkeleistä. Miettinen uskoo tietävänsä syyn, miksi enkelit kokivat Suomessa ”Waterloon” vuoden 1948 kirkolliskokouksessa.
Tuolloin enkeleistä tuli hädin tuskin maininnan arvoinen uskonelämän sivuseikka. Vuoden 1948 katekismus totesi, että enkelit kuuluvat näkymättömään maailmaan. Mutta enkeleiden tehtävistä ei enää puhuttu mitään.
Essessä haastateltu Miettinen selittää enkeliopin notkahdusta suomalaisten rankoilla sotakokemuksilla. Talvi- ja jatkosodan selviytymiskamppailu muokkasi ajatusmaailmaa inhorealistiseen suuntaan. Enkelien suojelus oli pettänyt niin monen kohdalla, ettei siitä kannattanut enää puhua.
– Sota löi henkisen elämän pirstaleiksi. Vasta 1990-luvulla voitiin ruveta uudelleen hapuilemaan kohti uskonnollista maailmankäsitystä.
Kirkon nykyinen katekismus julkaistiin vuonna 1999, kun viime vuosikymmenten enkelibuumi eli huippuvuosiaan. Silti enkelit selvitetään siinäkin mahdollisimman nopeasti, vain kahdeksalla sanalla.
– Nykyisellä luterilaisella kirkolla on aikuisille hyvin vähän sanottavaa enkeleistä. Ei ole ihme, jos uusi hengellisyys ohjautuu muualle kuin kirkon yhteyteen, Miettinen sanoo Esselle.
Kirjassaan Taivaallisia vieraita – Kristillinen enkeliperinne Suomessa (Kirjapaja 2012) Miettinen suosittelee paluuta vuoden 1923 katekismuksen enkeliopetukseen.
Lue Essen juttu, joka ilmestyy myös Kirkko ja kaupungissa