Esitys: Ammattikorkeakoulut osakeyhtiöiksi

Opetusministeri Henna Virkkuselle (kok.) luovutettiin tänään Tampereella selvitys ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamisesta.

Selvityshenkilöt uudistaisivat ammattikorkeakoulujen rahoitus-, ohjaus- ja hallintomallin. Perustelluimman ehdotuksen mukaan vastuu perusrahoituksesta siirrettäisiin kokonaan valtiolle. Ammattikorkeakoulut ylläpitäjäorganisaatioineen yhdistyisivät yhdeksi oikeushenkilöksi ja ammattikorkeakouluista tulisi osakeyhtiöitä. Nyt hämmennystä on aiheuttanut se, että ammattikorkeakoulujen hallintoa säätelee ammattikorkeakoululain lisäksi ylläpitomallista riippuen kuntalaki, osakeyhtiölaki tai säätiölaki. Aina ei ole tiedetty, minkä lain mukaan toimitaan.

Opetusministeri Henna Virkkusen mukaan selvitys antaa hyvän pohjan uudistamiselle. Myös ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene on hetimmiten ilmoittanut tukevansa ehdotuksen pääkohtia.

Selvityshenkilöt esittävät myös siirtymistä entistä enemmän tuloksellisuuteen perustuvaan rahoitusjärjestelmään. Hallintoa selkeytettäisiin siten, että ammattikorkea-kouluilla olisi vain yksi vastaava hallitus nykyisen kahden hallituksen asemesta.

Selvityksen mukaan ammattikorkeakouluverkosto on edelleen hajanainen. 25 ammattikorkeakoululla on noin 160 toimipistettä. Muun muassa kulttuurialalla koulutustarjontaa on liikaa.

Järjestelmää moititaan osin tehottomaksi. Keskeiseksi syyksi tähän nähdään kustannuksiin perustuvan rahoitusjärjestelmän kannustamattomuus.

Koulutustehtävässään ammattikorkeakoulujen nähdään onnistuneen hyvin, tutkimuskehitys- ja innovaatiotoiminnassa vain osittain.

Diak puolustautuu nettisivuillaan

Selvityshenkilöt teettivät myös kolme taustaselvitystä. Yhdessä niistä arvioitiin ammattikorkeakoulujen tehokkuuseroja. Tehottomimmaksi osoittautui Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Diakin rehtori Jorma Niemelä on reagoinut selvitykseen jo tänään Diakin nettisivuilla. Hän toteaa, että selvityksen mukaan kulttuurialan koulutus laskuista pois jättämällä ammattikorkeakoulujen välillä ei ole enää merkittäviä eroja tehokkuudessa. Kulttuurialan koulutus lakkaa Diakissa vuoden vaihteessa.

Niemelän mukaan vertailuun vaikutti myös se, että Diak kouluttaa viittomakielen tulkkeja, mikä on pienryhmäopetuksen vuoksi kallista. Lisäksi moni suorittaa Diakissa koulutusaikaa pidentävän kaksoispätevyyden. Tämä lisää kustannuksia erityisesti terveydenhuollon koulutuksessa.

Diakonia-ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä toimii Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy.

Tutustu linkkeihin:

*
Ammattikorkeakoulujen uudistuksia pohtineen työryhmän esitys

*
Taustaselvitys: Pääkkönen, J. (2010), Koulutuksen markkinoilla – arvioita ammattikorkeakoulujen tehokkuuseroista ja niiden syistä. VATT – valmisteluraportit.

*
Jorma Niemelä ja Diakin tehokkuus

Edellinen artikkeliKristillistä sisältöä iPadiin kehitetään kiivaasti
Seuraava artikkeliVaaliluettelosta puuttui henkilö tai kaksi