Minä uskon Jumalaan, kaikkivaltiaaseen Isään, taivaan ja maan Luojaan.
Mitä se merkitsee? Vastaus: Uskon, että Jumala on luonut minut sekä koko luomakunnan, antanut minulle ruumiin ja sielun, silmät, korvat ja kaikki jäsenet, järjen ja kaikki aistit sekä pitää niitä jatkuvasti yllä. Hän antaa myös vaatteet ja kengät, ruoan ja juoman, kodin ja konnun, vaimon ja lapset, pellon, karjan sekä kaiken omaisuuden. Hän suo minulle joka päivä runsaasti ruumiin ravintoa ja kaikkia elämän tarpeita, suojelee kaikilta vaaroilta, turvaa ja varjelee kaikesta pahasta. Kaiken tämän hän tekee yksinomaan isällisestä, jumalallisesta hyvyydestään ja laupeudestaan, vaikka en sitä lainkaan ansaitse enkä ole sen arvoinen. Tästä kaikesta minun on häntä kiitettävä ja ylistettävä ja tämän vuoksi häntä palveltava ja toteltava. Tämä on varmasti totta.
Tunnustuskirjat/Vähä katekismus/Ensimmäinen uskonkohta(sivu 305)
Uskotko Isään Jumalaan, joka on luonut koko luomakunnan vai evoluutioon ja sattumaan; miksi ja mikä merkitys luomiskertomuksella tai alkuräjähdyksellä ja sattumalla on meille?
Arkkipiispa Jukka Paarma: ”Jumala nähdään takaapäin. Jumala ikään kuin kätkeytyy vastakohtaansa. Jumala ei suostu ihmisten paljastamaksi tai ihmisten selitettäväksi. Jumala on salattu Jumala ja hänen voimansa näkyy hänen heikkoudessaan, Jumalan kirkkaus pimeyden keskellä ja hänen läsnäolonsa tunnetaan poissaolon kokemuksen keskellä.”
Miksi meillä on salattu Jumala?
Mikä merkitys meille on Isä meidän -rukouksella?
Linkki arkkipiispa Jukka Paarman hyvään saarnaan Roomassa:
http://www.evl.fi/arkkipiispa/jp17-1-99.htm
Kaikki julkaistut blogini:
Tuossa päivänä muutamana esitit muistaakseni itsellesi jännitteellisen kohdan jakeesta ”Kirjain kuolettaa, mutta henki tekee eläväksi”.
Salme, kiitos selkeästä kommentista. Hienoa, kun meillä on yhteinen usko.
Martti Pentti, kiitos kysymyksestä, johon vastaus on Maria Magdaleena. Eipä sinä minusta ole mitään jännitettä.
Jorma, kiitos kommenteista. Jotenkin tuntuu, että sinulla on hyvä ihmistuntemus. Miksi meidän on toisinaan vaikea ottaa vastaan Pyhän Raamatun opetuksia, vaikka ne kaikki ovat meidän parhaaksi?
”Vastaus on Maria Magdaleena.” Johanneksen evankeliumin mukaan näin on. Matteuksen mukaan Magdalan Marian seurassa oli toinen Maria. Markuksen evankeliumin alkuperäinen teksti päättyy 16:8 kertomatta kohtaamisesta (jonka jälkeen myöhempi lisäys täydentää kertomusta muita evankeliumeja seuraten). Luukkaan mukaan vasta Emmaukseen kulkevat kaksi opetuslasta kohtasivat ylösnousseen Jeesuksen. Paavalin mukaan Keefas oli ensimmäinen, jolle Jeesus ilmestyi (1. Kor. 15:5)
Sekin vaihtelee, kertoivatko haudalla käyneet naiset näkemästään vai eivätkö. ”Ulos tultuaan naiset pakenivat haudalta järkytyksestä vapisten. He eivät kertoneet kenellekään mitään, sillä he pelkäsivät. (Mark. 16:”
1525. Joulukuun loppu:
Lutherin kirjoitus De servo arbitrio.. Sidottu ratkaisuvalta ERASMUSTA vastaan ilmestyy painettuna.
Jo esipuheessa Luther tuo esiin Erasmuksen skeptisyyden vastakohtana oman vankan vakaumuksensa siitä, että ”varmat väitteet” ovat kristitylle hyvinkin tarpeen. ”Ota varmat väitteet pois ja olet hävittänyt kristinuskon.” Lisäksi kristityn pitäisi pyrkiä myös ymmärtämään kaikkia uskon asioita, ”sillä miten hän voi uskoa, jos hän ei käsitä?”
Hapuilevalla on vaikeaa, kun ei edes Raamatusta löydä varmaa totuutta.
Salme Kaikusalo: ”Minä uskon Isään Jumalaan, taivaan ja maan Luojaan. Miksi? Koska mielestäni on jo järjellisesti helpompaa uskoa näin kuin uskotella itselleen, että alkuräjähdyksen seurauksena syntyisi jotain. Kuka tai mikä sai aikaan alkuräjähdyksen?”
Sinulle voi olla helpompaa olla ”uskomatta” alkuräjähdykseen, mutta syy lienee siinä, ettet ole perehtynyt sen perusteluihin. Se, ettei jotain asiaa ymmärrä, ei merkitse, ettei se ole totta. Alkuräjähdykseen ”uskotaan” – olipa kyse kristitystä, agnostikosta tai ateistista – vain ja ainoastaan siksi, että niin monet järkisyyt puoltavat sitä (ja vastaavasti järkisyyt sitä vastaan ovat vähissä).
Lainausmerkkejä käytin edellä siksi, ettei kyse ole uskonnollisesta uskosta, vaan järkeen perustuvasta teoriasta (joka tiedon lisääntyessä voi muuttua ja muuttuu). Jos väittää alkuräjähdystä humpuukiksi, pitää esittää järjelliset (paremmat) perusteet jollekin toiselle teorialle.
Se tosiasia, että saavutettu tieto herättää uusia (ainakin toistaiseksi vastaamattomia) kysymyksiä (mistä alkuräjähdys sai alkunsa?), ei ole mikään osoitus tiedon virheellisyydestä. Tätä pakopaikkaa kristityt ovat aina käyttäneet – huonolla menestyksellä.
Kristityn ei tarvitse tehdä itsestään ehdoin tahdoin tyhmää. Sen seurauksena sitten – oman epätoivoisen, ”ilmoitukseen” perustuvan näkemyksen legitimoimiseksi – kehitellään mielikuvituksellisia teorioita maailmanlaajuisista salaliitoista ja moraalittomista tutkijoista, jotka ovat yhdistäneet voimansa osoittaakseen Raamatun ilmoituksen vääräksi.
Käsitys esimerkiksi ”vanhasta” maapallosta on niin monimutkaisen palapelin lukemattomien yhteensopivien palasten kokonaisuus, niin monien toisistaan riippumattomien tutkijoiden ja tutkimustulosten kombinaatio, ettei mikään mahti maailmassa voisi sellaista ”salaliittoa” synnyttää.
Kristitty voi uskoa – ja epäilemättä uskoo -, että Jumala on alkuräjähdyksen ja elämän – mitä kaikkea meille vielä tuntematonta nuo prosessit ovatkaan sisältäneet – synnyn takana.
Usko on ylijärjellistä – mutta siitä ei tarvitse tehdä hengellistämällä järjenvastaista, siis vastoin parempaa tietoa uskottelemista.
Martti Pentti, minusta tuntuu, että sinulle Raamattu on iso ongelma. Minä ymmärrän Raamatun kohdat paljon yksinkertaisemmin, enkä tee niistä ylitsepääsemättömiä ongelmia. Kirjoitit aiemmin: ”Meidän kykymme on saatu Jumalalta, ja hän on myös tehnyt meidät kykeneviksi palvelemaan uutta liittoa, jota ei hallitse kirjain vaan Henki. Kirjain näet tuo kuoleman, mutta Henki tekee eläväksi.”
Pohdin mitä sinulle tarkoittaa, että Henki tekee eläväksi? Alla linkissä oleva viime sunnuntain saarna on erinomainen ja se käsittelee hyvin Pyhää Henkeä, joka tekee eläväksi:
http://www.lhpk.fi/saarnat/?show&file_name=timoteus_saarna_20130428_Janne_Koskela_Joh16_5-15.mp3
Panu, kristitty ei ole enää kristitty, jos vaihtaa totuuden valheisiin.
Jeesus rukoilee: ”Isä, pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus”.
JormaOjala: ”Ota varmat väitteet pois ja olet hävittänyt kristinuskon.” Lisäksi kristityn pitäisi pyrkiä myös ymmärtämään kaikkia uskon asioita, ”sillä miten hän voi uskoa, jos hän ei käsitä?”
Monelta varmojen totuuksien julistajalta jää valitettavasti varsin vähälle tuo jälkimmäinen: pyrkimys ymmärtää. Kuvitellaan, että mitä kovemmalla äänellä (porukalla) huudetaan, että Raamattu on (niin luonnontieteellisesti, historiallisesti kuin biologisesti) totuus, sitä uskottavampia ollaan muiden ja ainakin omissa silmissä.
Niitä, jotka eivät ”uskoon” ja ”hengelliseen näkökykyyn” vedoten suostu pidättymään Jumalan antaman järjen käyttämisestä, syytetään epäuskon kylvämisestä ja Jumalan Sanan vastustamisesta.
Mikä se totuus mahtaa olla esimerkiksi noissa Martti Pentin esittämissä kysymyksissä: Kuka tai ketkä kohtasivat ylösnousseen ensimmäisenä? Kertoivatko haudalla käyneet naiset kokemastaan?
Rehellinen raamatuntutkija voi monissa kohdin päätyä Ojalan (pilkkaamaan?) tulokseen: ”hapuilevalla on vaikeaa, kun ei edes Raamatusta löydä varmaa totuutta”.