Pilvipelaaminen on tulevaisuuden hämmästyttävä uutuus. Sen sijaan, että olisit sidottu konsoliin tai tietokoneeseen, uusien suoratoistopalveluiden avulla sinulla on vapaus siirtää pelisi laitteelta toiselle menettämättä edistymistäsi, asentamatta ohjelmistoja tai ostamatta useita kopioita. Lue lisää, kuinka voit nauttia visuaalisuudesta ja suorituskyvystä, jotka eivät ole rajoittuneita yhteen laitteeseen, jolla pelaat pelejä. Pilvipelaaminen tarjoaa tavan jatkaa pelejäsi mistä päin maailmaa tahansa, millä tahansa omistamallasi laitteella, ilman latausaikoja.
Mitä pilvipelaaminen on
Pilvipelaamisen avulla voit suoratoistaa pelejä pyynnöstä etäpalvelimelta, samaan tapaan kuin Netflixin elokuvien suoratoistossa. Tämä poistaa tarpeen asentaa pelejä kiintolevyllesi tai vastata tiettyjen pelien laitteistovaatimuksiin. Voit pelata pelejäsi eri laitteilla ja jatkaa edistymistäsi, sillä se tallennetaan pilveen.
Kaikki tarvitsee tehdä aloittaakseen on pilvipelipalvelun tilaus, internetyhteys, yhteensopiva laite, kuten kannettava tietokone tai älypuhelin ja ohjain tietyissä tapauksissa. Langallisen internetyhteyden käyttöä kannattaa myös harkita mahdollisuuksien mukaan, sillä se tarjoaa parhaan käyttökokemuksen.
Pilvipelien historia
Ensimmäinen pilvipeliteknologian esittely tapahtui vuoden 2000 E3:ssa startup G-clusterin toimesta (lyhenne sanoista Game Cluster), ja julkaisu muutamaa vuotta myöhemmin. Alkuperäisessä mallissaan G-cluster tarjosi PC-pelejä, jotka toimivat heidän palvelimiltaan. He auttoivat palvelu- ja ohjelmistotoimittajia tavoittamaan verkko-operaattorit ja tarjosivat sitten pelejä asiakkaille portaalien kautta.
Vuonna 2010 datan, videon pakkaamisen ja älypuhelinominaisuuksien parannuksien myötä mahdollisuudet pilvipelaamiseen kasvoivat. Palvelut, kuten OnLive ja Gaikai, julkistettiin näihin aikoihin. OnLive oli saanut tukea suurilta julkaisijoilta, kuten Ubisoftilta, mutta heidän oli vaikea saada muita julkaisijoita mukaan, koska he olivat varovaisia tilaushintamallin suhteen.
Suurten muutosten vuodet
Sony Computer Entertainment osti Gaikain heinäkuussa 2012 yli 300 miljoonalla eurolla, ja jo lokakuuhun 2012 mennessä tarjosi PlayStation-pelejä pilvessä. Lopulta Gaikain taustalla olevaa tekniikkaa käytettiin PlayStation Now:n perustana, joka esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 2014.
OnLive ei tällä välin tehnyt voittoa, ja OL2 osti sen. Senkin epäonnistumisen jälkeen Sony Computer Entertainment osti OnLiven ja OL2:n immateriaalioikeudet keväällä 2015, minkä jälkeen se suljettiin kuukaudessa. Sekä Gaikain että OnLiven immateriaalioikeuksien hankkiminen itselleen antoi Sonylle pääsyn useisiin pilvipelaamiseen liittyviin patentteihin.
Toukokuuhun 2018 mennessä pilvipelaamisen historiassa alkoi uusi luku, kun Electronic Arts osti GameFlyltä pilvipelaamiseen tarvittavia resursseja. He julkaisivat ”Project Atlas” -ohjelman, joka käsittelee ja suoratoistaa HD-moninpelejä etänä mahdollisimman pienellä viiveellä.
Samaan aikaan teknologiajätit Google ja Microsoft ilmoittivat myös pilvipelaamisaloitteistaan, kun Google alkoi pilotoida ”Project Streamia” ja Microsoft ilmoitti tulevasta Project xCloudista, joka hyödyntäisi Microsoft Azure -teknologiaa.
Vuoden 2019 Game Developers Conferencessa Google julkisti virallisesti pilvipelipalvelunsa Stadian, joka julkaistiin 19.11.2019.
2020-luvun uudet tuulet
Amazon puolestaan esitteli oman pilvipalvelunsa Lunan syyskuussa 2020, missä palvelun pelejä tarjotaan kanavatyylisen tilauspalvelun kautta. Yksi viimeisimmistä päivityksistä pilvipelaamisen historiassa oli lokakuussa 2021, jolloin NVIDIA julkisti uuden sukupolven pilvipelialustan, joka tarjoaa GeForce RTX 3080 -luokan pelaamista GeForce NOW™ -palvelussa.
Samsung julkisti pelien suoratoistoalustansa Gaming Hubin älytelevisioilleen CES 2022 -messuilla. Gaming Hub on pohjimmiltaan uusi ohjelmistoalusta, joka kokoaa muut pelien suoratoistoalustat yhteen paikkaan ja tarjoaa pelaajille ehdotuksia ja tapoja löytää uutta sisältöä.
Miksi pilvipelaamisen suosio kasvaa
Pilvipelaamisen avulla pelaajan ei tarvitse päivittää tietokonetta tai konsolia. Sen sijaan, että ostaisi kalliita pelilaitteita, peruskannettava tai jopa matkapuhelin soveltuu pelaamiseen. Tämän lisäksi voi myös ostaa halvan suoratoistolaatikon ja ohjaimen, joka liitetään televisioon ja kotiverkkoon.
Pelejä voi pelata millä tahansa käyttöjärjestelmällä tai laitteella.
Suurin osa huippuluokan ei-mobiilipeleistä on tällä hetkellä rajoitettu tietokoneisiin (useimmiten Windows-käyttöjärjestelmää käyttäviin) tai konsoleihin. Pilvessä pelaaminen mahdollistaa pelaamisen käyttöympäristöstä riippumatta, jolloin esimerkiksi Android PC:llä ja tableteilla voi pelata pelejä, jotka muuten toimisivat vain Windowsissa.
Televisioiden valmistajat voivat integroida tuen pilvipelaamispalveluille älytelevisioihinsa. Mikä tahansa televisio, missä on oikea ohjelmisto ja ohjain, voi toimia pelaamiseen ilman lisälaitteita. Jotkut älytelevisiot sisältävät jo tämän ominaisuuden OnLive-integraation kautta tai aikovat sisällyttää sen tulevaisuudessa, kuten Samsung Gaming Hub.
Kun pelit pyörivät etäpalvelimilla oman tietokoneen sijaan, niitä on lähes mahdotonta piratoida. Tämä on merkittävä tekijä pelien kehittäjille ja julkaisijoille, kuten myös pelaajille.
Cloud Gamingin eli pilvipelaamisen tulevaisuus
Monet pelaajat ympäri maailmaa näkevät jo pilvipelaamisen ja siihen liittyvät pelaamisen edut suosikkipelitapanaan. Tälle ryhmälle pilvipelaamisen tulevaisuus näyttäytyy positiivisena ja se on jo nyt kannattava peliratkaisu maailmanlaajuisesti paremman laadukkaan internetin saatavuuden ansiosta. Myös Mainframen kaltaiset kehittäjät aikovat tehdä pilvipohjaisia pelejä, jotka auttavat tekemään pilvestä entistä suositumman. Kumppanuuksien lisääntyminen pilvipelialustojen sekä pelien kehittäjien ja julkaisijoiden välillä tulee osaltaan johtamaan myös alan kukoistamiseen.
Pilvipelaamisen tulevaisuuden voidaankin siis sanoa näyttävän kaikkineen melko valoisalta ja nousukiidon uskotaan jatkuvan tulevina vuosina.
Yhteenveto
Vaikka pilvipelaaminen on vielä kehittymässä oleva pelaamisen muoto, ja sen ei voida todellakaan sanoa vielä saavuttaneen huippuaan, on siinä hyvin paljon käänteen tekeviä elementtejä koko pelialalle. Ongelmiakin toki on, kuten kaikissa uusissa asioissa aluksi, mutta ratkaisuja kehitetään samaa tahtia. Esimerkiksi pelien suoratoiston skaalautuvuuden parantamiseksi on ehdotettu mukautuvaa grafiikkakäsittelyyksikön (GPU) resurssien ajoitusta.
Uusia resurssienhallintaalgoritmeja on jo kehitetty, mitkä mahdollistavat jopa 90 % GPU:n alkuperäisen tehon hyödyntämisen, vaikka se olisi jaettu useiden käyttäjien kesken. Nämä menetelmät yhdistettynä jatkuviin parannuksiin kattavan ja entistä paremman internetin saatavuuden kanssa ovat omiaan kasvattamaan pilvipelaamisen suosiota tulevaisuudessa.
Pilvipelaamisen suurin etu on ehdottomasti koko pelikulttuurin muuttuminen laitespesifistä täysin päinvastaiseen suuntaan. Nähdäänkö tulevina vuosina lisää mittavia yhteistyöprojekteja eri toimijoiden välillä? Varmasti. Tuleeko nykypäivän modernista tulevaisuuden retroa? Vain aika näyttää, mutta pelialan tulevaisuuden suuntaus on selvästi nähtävillä, ja tulevaisuus on pilvessä.
