Vuodesta 2001 Oulun hiippakuntaa kaitsenutta Samuel Salmea (s. 1951) pidetään sovittelevana ja diplomaattisena piispana, joka on onnistunut edistämään ykseyttä niin maantieteellisesti kuin hengellisesti laajan hiippakuntansa paimenena.
Kotimaa haastatteli tätä juttua varten lukuisia Salmen työtovereita ja yhteistyökumppaneita.
Alueen ihmiset arvostavat erityisesti Salmen linjakkuutta virkakysymyksessä ja saamelaisten aseman esiin nostamista. Seurakunnissa kiitetään myös Salmen viimeaikaisia kannanottoja avioliittolakiin. Piispan lausuntoja pidetään tasapainoisina. Hän on tuonut esiin oman kantansa mutta jättänyt tilaa myös toisenlaisille tulkinnoille. Ennen kaikkea Salmi on puhunut keskinäisen kunnioituksen puolesta. Piispan koetaan toimineen kaikissa kysymyksissä tavalla, joka heikentää ristiriitoja.
Diplomaattisella asenteella on kääntöpuolensa. Median edustajat ja seurakuntaväki toivovat piispalta entistä rohkeampia kannanottoja. Piispan toivotaan ottavan suorasanaisemmin kantaa ajankohtaisiin eettisiin kysymyksiin. Erityisesti huonoina aikoina kaivataan myös rohkaisua: haastatteluissa todettiin, että piispa voisi omalta osaltaan vahvistaa uskoa pohjoisen Suomen elinvoimaisuuteen. Seurakunnissa piispalta kaivataan niin ikään selväsanaisia kannanottoja työntekijöiden kohtaamiin kysymyksiin.
Salmen toivotaan pitävän paikallisseurakuntiin enemmän yhteyttä ja käyvän niissä useammin. Oulun hiippakunta on kirkon hiippakunnista ylivoimaisesti suurin ja kattaa lähes puolet Suomen pinta-alasta.
Salmea pidetään taitavana puhujana ja lämpimänä keskustelukumppanina. Toisaalta moni luonnehtii piispaa etäiseksi hahmoksi, jota on vaikea lähestyä. ”Piispa kulkee liikaa oman kaapunsa varjossa”, kuului eräs luonnehdinta.
Yhteiskunnan päättäjiin Salmi pitää yhteyttä, mutta yhteys voisi olla tiiviimpikin. Piispan näkökulmaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin arvostetaan ja tapaamiset koetaan tärkeiksi.
Plussat ja miinukset:
+ Sovitteleva ykseyden edistäjä
+ Taitava puhuja
+ Pitänyt esillä saamelaisten asemaa
– Etäinen
– Kannanotoissaan varovainen
Piispasta sanottua, suoria sitaatteja:
”Hän on tämmöinen, ei jäykkä, mutta vähän hallinnollinen hahmo.”
”Hän vaikuttaa etäiseltä, mutta on kuitenkin kohtaamisissa hyvin lämmin.”
”Seurakunnan edessä vakuuttava ja sydämellinen hahmo.”
”Naispappeusasiassa, joka on täällä vaikea, piispa on toiminut hyvin. Hän on tuonut selkeästi kantansa esille, ja ongelmat ovat alkaneet vähentyä.”
”Saamelaisuus ja Saamen kansan asema on noussut viime vuosina yleiseen tietoisuuteen. Siinä piispa on ollut vahvasti mukana.”
”Piispa edustaa turvallisuutta. Hän on aika varovainen, ei ole ensimmäisenä tai kovin kärkkäästi kommentoimassa.”
”Kirkon yhtenäisyyden näkökulmasta hän on onnistunut tehtävässään. Piispa on vaikeissa olosuhteissa kyennyt pitämään joukkonsa koossa.”
”Tässä homojutussa hän onnistui mielestäni erityisen hyvin. Hän sanoi oman kantansa selkeästi ja kutsui ihmisiä sovinnollisuuteen – asetti esimerkin siitä, kuinka suhtautua toisella tavalla ajatteleviin.”
”Pakko se on meidänkin piispan lähteä sille linjalle, että otetaan kantaa. Ei voi olla diplomaatti pelkästään.”
”Piispa kulkee liikaa oman kaapunsa varjossa. Hän kunnioittaa virkaansa erittäin korkealle. Sieltä voisi joskus astua ulos viran arvokkuutta menettämättä. Että olisi ihminen ihmisten joukossa.”
”Piispa puhuu helposti kirkkojargonia. Silloin viesti kohdistuu vain sisäpiirin ihmisille, jotka ymmärtävät rivien välistä vaikka ja mitä, mutta tavalliselle ihmiselle puhe ei ole ymmärrettävää.”
”Oulussa tykätään enemmän kuin mikä hänen julkisuuskuvansa on muualla.”
Piispojen profilointia varten toimitus haastatteli suurta joukkoa ihmisiä, jotka tekevät piispojen kanssa yhteistyötä kirkossa, seurakunnissa ja yhteiskunnan eri osa-alueilla.
Työryhmä: Emilia Karhu, Tuija Pyhäranta, Mari Teinilä, Meri Toivanen, Noora Wikman
Kuva: Matteus Pentti
Lue myös: Kotimaa kartoitti piispojen vahvuudet ja heikkoudet, Arkkipiispa Kari Mäkinen on punnitseva realisti, Kuopion piispa Jari Jolkkonen on särmikkyyttä välttävä kansanmies, Turun piispa Kaarlo Kalliala on vaikeaselkoisuuteen sortuva älykkö, Mikkelin piispa Seppo Häkkinen on ujo seuramies, Lapuan piispa Simo Peura on syvällinen mutta virkamiesmäinen, Porvoon piispa Björn Vikström on liiankin kiltti älykkö, Tampereen piispa Matti Repo on opettava ekumeenikko, Espoon piispa Tapio Luoma on välitön mutta väritön
Arkiston aarteet
Kotimaan piispantarkastus vuonna 2006:
Samuel Salmi, Oulu
Tontti hoituu mallikkaasti, mutta rohkaista voisi enemmän
Oulun hiippakunnan piispa, Samuel Salmi (s. 1951) osoittautui piispan tarkastuksessa siivoksi, mukavaksi mieheksi, joka on hoitanut vaikeaa ”kinkeripiiriään” mallikkaasti jo viisi vuotta.
Hän on oikeudenmukainen paimen, joka on onnistunut sovittamaan erilaisia näkemyseroja seurakunnissa ja hiippakunnassa. Hän on ystävällinen ja osaa esiintyä vakuuttavasti, lisäksi hänellä on hyvät puhujan lahjat.
Piispa on helposti lähestyttävä ihminen, joka ei tärkeile eikä tuo itseään liian voimakkaasti esille.
Toisaalta hän on hieman varauksellinen ja vetoaa herkästi piispalliseen arvovaltaansa eikä kuuntele tarpeeksi ruohonjuuritasoa.
Salmi on moderni piispa, yhteiskunnallisesti valveutunut, mutta ei kuitenkaan yhteiskunnallinen linjanvetäjä. Hän suhtautuu mediaan myönteisesti, joskin on vaikeasti tavoitettavissa. Hän ei myöskään ota julkisessa sanassa reippaasti ja reilusti kantaa.
Naispappeuden suhteen Salmi on tiukkana, eikä hyväksy kirkon järjestyksen vastaista toimintaa. Tämä koetaan myös liian yksipuolisena virkakysymyksen korostamisena.
Seurakuntia piispa hoitaa tasapuolisesti, joskin länsikairaan painottuen. Hän saisi enemmän kierrellä seurakunnissa ja rohkaista ihmisiä hengellisesti. Ympäristöasiat voisi jättää vähemmälle.