Mitä kuuluu Yle Radio 1:n aamu- ja iltahartauksille? Ovatko kuulijaluvut pysyneet vahvoina? Millaisia hartauksia radiosta nyt ja ensi vuonna kuullaan? Kotimaa Pro otti selvää.
Hartauksien vastaava toimittaja, Kirkon tiedotuskeskuksen ohjelmapäällikkö Kimmo Saares toteaa, että aamuhartaus on hengellinen radio-ohjelma.
– Sen on oltava tunnistettavasti hartausohjelma, mutta sen pitää silti avautua mahdollisimman monenlaiselle kuuntelijalle. Sitä ei tehdä pelkästään seurakunta-aktiiveille, vaan myös hänelle, joka kuuntelee sitä autoradiossa matkalla työpaikalleen tai väsyneelle kotiäidille tai -isälle, joka avaa radion keskellä perheen aamusirkusta tai hieman ennen sirkuksen alkua.
Saares muotoilee radiohartauksien avaavan erilaisia ikkunoita Jumalan todellisuuteen.
– On mahdotonta tehdä hartautta, jonka jokainen kuuntelija tuntee omakseen. Siksi meidän on avattava näitä erilaisia maisemia aina hyvin tutusta ja perinteisestä uuteen ja yllättävään.
Hartaudet tuottaa Kirkon tiedotuskeskus.
Eero Huovinen kertoo tärkeistä päivämääristä
Radiohartaudet ovat jo useiden vuosien ajan pyörineet erilaisten teemojen ympärillä. Alkuun teemoitettiin vain joidenkin aamujen tai iltojen hartauksia, nykyisin jokainen hartaus on teemoitettu.
Esimerkiksi keskiviikkoaamuissa alkoi Kurkistus taustapeiliin -sarja elokuussa 2015.
– Siihen on ajatuksena kutsua puhujiksi kirkollisia vaikuttajia, konkareita ja professoreja, ihmisiä joilla on jo elämänkokemusta. He kukin pitävät kuusi peräkkäistä keskiviikkoaamun hartautta. Näistä on tullut paljon hyvää palautetta, hartauksia koordinoiva toimittaja Soili-Sisko Eskola kertoo.
Tähän mennessä keskiviikkoaamuissa ovat puhuneet rovasti Liisa Tuovinen, professori emeritus Lars Aejmelaeus sekä professori emerita Raija Sollamo. 9.12. oman kuuden keskiviikon sarjansa (loppiainen jää väliin) aloittaa piispa emeritus Eero Huovinen.
Huovinen kertoo Kotimaa Prolle, että taustapeiliin kurkistaminen pakotti miettimään, mikä elämässä ja uskossa on vuosien aikana ollut tärkeintä. Hän pitää ideaa hartaussarjasta hyvänä ja toimivana.
– Kerron hartauksissa elämäni päivämääristä, sellaisista, jotka ovat merkinneet paljon ja jättäneet jälkensä muistiini. Päivämääräni alkavat yli 70 vuoden takaa ja ulottuvat kuolemaan ja sen rajan tuolle puolen asti. Ensimmäinen elämäni tärkeä päivämäärä on elokuun 15. päivä 1944, kaksi kuukautta ennen syntymääni.
Huovinen arvelee, että monet elävät elämäänsä päivämäärien kautta.
– On ollut surullisia mutta myös onnellisia päiviä, joita ei voi eikä tarvitse unohtaa. Syntymäpäivät tai rakkaiden kuolinpäivät palauttavat mieliin jotakin sellaista, joka on antanut paljon tai ottanut paljon, hän miettii.
Väljiä ja rajattuja teemoja
Soili-Sisko Eskola kertoo, että tiettyjen aamujen ja iltojen hartausteemoissa on enemmän väljyyttä. Tällaisia paraikaa pyöriviä radiohartausteemoja ovat esimerkiksi Kristittynä tässä ajassa, Tänään tahdon kiittää sekä Hiljennä kohti pyhää.
Toiset teemat ovat aiheiltaan rajatumpia. Tällaisia ovat esimerkiksi ruumiin teologiaa käsittelevä sarja Tämä on minun ruumiini / Minä Jumalan kuvana tai kuvallista maailmaa käsittelevä Uskon kuvat, johon on kutsuttu puhujiksi kuvataiteiden tuntijoita.
Keskiviikkoiltojen Tämä on minun ruumiini/ Minä Jumalan kuvana -sarja alkoi marraskuussa 2015. Sarjassa puhuu muun muassa kansanedustaja Jani Toivola.
Perjantaiaamuisin hartauksissa virittäydytään seuraavan sunnuntain evankeliumiin. Tämä hartauspaikka seuraa tiiviimmin kirkkovuotta. Maanantai-iltojen hartaudessa on raamatunlukua.
Perjantai-iltaisin tulee pastorien Minna Jaakkolan ja Mikko Salmen keskusteluhartaussarja. Hartauspuhujapari lukee Jeesuksen opetuksia ja haastaa toinen toistaan elämän peruskysymysten äärellä. 12 hartauden sarja jatkuu helmikuun alkuun.
Maaliskuussa 2016 on luvassa hartaussarjat, joissa esitellään uusia hengellisen musiikin tallenteita, jotka äänitetään tänä syksynä Ylen ja Kirkkohallituksen yhteistyönä.
Palaute alkaa kun virsi soi
Viime vuonna aamuhartauksia kuunteli keskimäärin 188 000 ihmistä. Lukuun on laskettu yhteen aamun kahden hartauden, joista toinen on uusinta, kuulijat. Iltahartautta kuunteli viime vuonna keskimäärin 71 000 ihmistä.
Hartauksien kuulijamäärän perussuunta on ollut viime vuosina lievästi laskeva. Se on laskenut aika lailla samaa tahtia Yle Radio 1:n muun kuuntelijamäärän laskun kanssa.
– Toisaalta on myös havaittavissa aaltoliikettä, eli esimerkiksi vuosi 2011 oli varsin hyvä. Tuolloin aamuhartauksia kuunteli keskimäärin 210 000 ja iltahartauksia 77 000 kuulijaa eli enemmän kuin vuotta ennen tai jälkeen. Tänä vuonna Yle Radio 1:n kuuntelijamäärissä on ollut selvää kasvua, mikä tullee heijastumaan myös hartausohjelmiin, Kirkon tiedotuskeskuksen ohjelmapäällikkö Kimmo Saares arvioi.
Saares kertoo, että hartausohjelmista tulee reippaasti ja rohkeasti palautetta.
– Joskus jopa niin, että kun virsi vielä soi, saatetaan soittaa ohjelmapäällikön kännykkään. Ne hartaudet, jotka irrottavat eniten palautetta, tuottavat sitä yleensä sekä puolesta että vastaan. Kaiken kaikkiaan negatiivista palautetta on ehkä hieman enemmän, mutta sitähän on aina helpompi antaa. Aamuhartaudet ovat myös ohjelmia, joihin ihmisillä liittyy vahvoja odotuksia ja mielipiteitä, Saares toteaa.
FAKTA
– Radiohartaudet on vanha formaatti ja instituutio: Ensimmäinen suomenkielinen radion aamuhartaus lähetettiin Helsingin Vanhasta kirkosta maaliskuun 7. päivänä vuonna 1932.
– Radiohartauksia lähetetään vuosittain noin 600 kappaletta.
– Radiohartauksia lähetetään Yle Radio 1:ssä maanantaista lauantaihin, yhteensä 12 kappaletta viikossa.
– Aamuhartaus kello 6.15 (ensilähetys) ja kello 7.50 (uusintalähetys).
– Iltahartaus kello 18.50, paitsi lauantaisin kello 18.00.
– Kirkollisina pyhäpäivinä ei lähetetä hartauksia, aattopäivisin poikkeuksia.
– Kirkon tiedotuskeskus tuottaa hartaudet. Hartauksien vastaava toimittaja on ohjelmapäällikkö Kimmo Saares, hartauksia koordinoiva toimittaja Hanna Paavilainen (sijaisena 31.1.2016 asti Soili-Sisko Eskola).
– Viikon kymmenessä hartaudessa puhujat ovat luterilaisen seurakunnan jäseniä: työntekijöitä ja maallikoita. Tiistai-iltaisin ja lauantaiaamuisin hartauksia pitävät Adventtikirkon, Baptistikirkon, Helluntaiseurakunnan, Vapaakirkon, Metodistikirkon, Pelastusarmeijan, Ortodoksinen kirkon, Katolisen kirkon, Suomen tunnustuksellisen luterilaisen kirkon ja Suomen evankelisluterilaisen seurakuntaliiton puhujat. Näiden uskonyhteisöjen puhujat valitsee kukin kirkko- tai seurakunta itsenäisesti.
– Kaikki hartauspuhujat hyväksytään Hartausohjelmien valvontaelimessä. Se on Ylen ja hartausohjelmia tekevien kirkkojen, seurakuntien ja kirkkokuntien yhteistyöelin.
– Hartaudet ovat kuultavissa 30 päivää lähetyksen jälkeen
Yle Areenassa.
Kuva: Päivi Karjalainen.