Marino Trevisini.
Vuosina 1962–65 istunut Vatikaanin II kirkolliskokous muutti monta asiaa katolisessa kirkossa, muun muassa liturgian, josta tulin kansankielinen. Aikaisemmin se oli ollut latinaksi.
30 vuotta pappina ja 10 vuotta Helsingin Pyhän Henrikin seurakunnan kirkkoherrana ollut Marino Trevisini muistelee, että aikanaan Italiassa ei ollut tapana sanoa, että mennään osallistumaan messuun, vaan sanottiin, että mennään kirkkoon kuuntelemaan messua, sillä ihmiset eivät ymmärtäneet mitä messussa puhuttiin.
– Mielestäni konsiilin vaikutus ei ole vieläkään päässyt täydellisesti seurakuntiin. Paavi Paavali VI sanoi, että liturgian suhteen ei riitä se, että muutetaan riittejä tai kieltä, vaan ihmisille pitäisi myös tuoda katekeesin kautta liturgian merkitys, että he ymmärtäisivät, mitä se tarkoittaa. Tässä on vielä tehtävää, Trevisini arvioi tilannetta Suomessa.
Trevisi arvioi, että harvoin katolisessa kirkossa on ollut niin monta hyvää paavia peräkkäin, kuin ovat olleet Johannes XXIII, Paavali VI, Johannes Paavali II ja nyt Benedictus XVI.
– He ovat todella suuria teologeja ja myös pyhimyksiä.
Lue Mario Trevisinin ajatuksia Vatikaanin II konsiillin merkityksestä täältä. Artikkeli on alun perin ilmestynyt katolisen hiippakunnan Fides-lehdessä.