Kun Teemu Laajasalo pyrki Kallion kirkkoherraksi, aktivoituivat myös kirkollisesti vähemmän aktiiviset ihmiset fanittamaan hänen Facebook-kampanjaansa. Into näkyi lopulta jopa helsinkiläisittäin poikkeuksellisen suurena äänestysprosenttina.
Nykyisin sosiaalinen media on siis osa myös kirkollista vaalityötä. Sen merkitys jää kuitenkin yleensä vähäisemmäksi kuin Kalliossa.
Päivi Linnoisella, Kimmo Ansamaalla ja Juha Lassilalla (keskellä) on omat henkilökohtaiset Facebook-sivunsa. Linnoisella ja Ansamaalla on lisäksi myös vaaliin liittyvät erityiset kampanjasivut.
– Sosiaalisen median rooli kirkkoherranvaalissa voi olla suurikin, kun ehdokkaat ovat äänestäjille tuttuja. Silloin tukijoissa voi syntyä innostus houkutella omia verkostoja suosikkinsa taakse, mikä voi tuoda uurnille uusia ihmisiä, Kimmo Ansamaa arvioi.
– Ennestään vieraiden ehdokkaiden puolesta harvoin kuitenkaan lähdetään somessa vaalityötä tekemään. Ehdokas voi omalla sisällöntuotannollaan pyrkiä vaikuttamaan , mutta kovin paljon some-ilmiön syntyminen ei silti ole ehdokkaan omissa käsissä, hän jatkaa.
Kokonaisuudessaan Ansamaa arvioi sosiaalisen median merkityksen jäävän Tapiolan vaaleissa vähäiseksi.
Päivi Linnoiselle sosiaalinen media on yksi paikka elää kristityn ihmisen elämää arjessa.
– Kirkkoherrasivu minulla on ollut joulukuun lopusta lähtien. Se tarjoaa ennen kaikkea keskustelufoorumin. Lisäksi Fb-sivu on hyvä väline ajankohtaiseen tiedottamiseen vaikkapa vaalisaarnasta, paneeleista ja siitä milloin olen tavattavissa, Linnoinen kertoo.
Päivi Linnoinen näkee kirkkoherran vaalinkin kanavaksi tehdä kirkon sanomaa tunnetuksi. Lisäksi se voi palvella ihmisten verkostoitumista. Kimmo Ansamaa on samaa mieltä.
– Myös seurakunta voisi vaaliviestinnässään hyödyntää aktiivisemmin sosiaalista mediaa tuottamalla mielenkiintoisia sisältöjä ehdokkaista verkkoon, Ansamaa ehdottaa.
Juha Lassilaa Kotimaa24 ei tavoittanut kommentoimaan aihetta.