Ensimmäiset muuttolinnut nähtiin jo helmikuun lopulla, kun meille virtasi jonkin aikaa lämmintä ilmaa lounaasta. Ensimmäinen kiuru nähtiin Porissa jo 24.2. ja sen jälkeen helmikuussa tehtiin vielä neljä muuta aikaista havaintoa kiurusta. Maaliskuun alkupuolella havaittiin vielä kymmenkunta kiurua. Sen jälkeen yksittäisiä kiuruja on alkanut näkyä päivittäin vasta tällä viikolla.
Aikaisista muuttolinnuista kiuru onkin hyvä mittari kevätmuuton etenemiselle. BirdLifen kokoamien tietojen mukaan tänä vuonna on tehty vasta runsaat 50 havaintoa yhteensä 70 kiurusta. Viime vuosina tähän mennessä kiurusta on tehty keskimäärin yli 1 200 havaintoa yli 34 000 yksilöstä.
Ensimmäinen töyhtöhyyppä ehti Suomeen maaliskuun alkupäivinä, mutta sitten muutto tyrehtyi. Vähän enemmän on saapunut uuttu- ja sepelkyyhkyjä. Niitä on nähty joitakin kymmeniä Uudellemaalla ja Varsinais-Suomessa. Mustavarikset ovat saapuneet kansoittamaan länsirannikon pesimäyhdyskuntiaan, ja yksittäisiä laulujoutsenia ja pulmusia on ehtinyt Pohjois-Suomeen saakka. Sisä-Suomeen on ehtinyt lähinnä harmaalokkeja.
Talvisesta säästä huolimatta meille saapuneilla muuttolinnuilla ei ole hätää. Osa on kääntynyt kannoillaan ja palannut odottamaan aikoja parempia. Osa löytää ravintoa paljastuvilta pälvipaikoilta.
Viime keväänä Suomeen oli saapunut tässä vaiheessa yli viidenkymmenen tuhannen kiurun lisäksi muun muassa kymmeniä tuhansia töyhtöhyyppiä, tuhansia metsähanhia sekä satoja kurkia ja naurulokkeja. Kolme viimeksi mainittua eivät tänä keväänä ole vielä ehtineet Suomeen lainkaan.
Kevätmuuton alkamisessa on suuria vuosittaisia eroja, mutta kuluva kevät on eittämättä yksi myöhäisimpiä keväitä maaliskuun lopulla. Kun säätyyppi viimein muuttuu, muuttolintuja on odotettavissa kerralla ja paljon.