Viisi espoolaisen Espoonlahden seurakunnan työntekijää oli lähettänyt kannanilmaisunsa seurakuntaneuvoston tietoon ennen Sley-messujen kohtalosta päättänyttä kokousta.
Työntekijät ilmaisivat sanoutuvansa irti siitä, että seurakunta antaa tilat Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen käyttöön messujen säännöllistä toimittamista varten.
Vajaa kolmannes papeista eli neljä pappia (kolme naista, yksi mies) ja yksi kanttori perustelivat kantaansa sillä, ettei Sley tunnusta naisen mahdollisuutta toimia pappina. ”Koemme tämän syvästi naispuolisen papin kutsumusta ja ammatti-identiteettiä syrjivänä, emmekä halua olla tukemassa syrjimistä”, työntekijät kirjoittivat.
Siinä heidän ajatuksensa tuli lähelle Espoon piispan Mikko Heikan, miten piispojen ja herätysliikejohtajien tahdonilmaisua olisi tulkittava. Allekirjoittaneiden mielestä tahdonilmaisun (2009) henki tukee herätysliikkeiden vuosittaisten kirkkopyhien ja yksittäisten tilaisuuksien sallimista paikallisseurakuntien tiloissa, muttei jatkuvaa messutoimintaa. Sleyn messuja järjestetään seurakunnan Iivisniemen kappelissa noin pari kertaa kuussa.
Kannanilmaisun käynnistänyt kappalainen Annamari Simpanen kertoo, ettei hän edes yrittänyt saada siihen enempää nimiä kuin niiden työntekijöiden, joiden kanssa hän kertoo asiasta spontaanisti keskustelleensa. Hän sanoo, ettei hän ylipäänsä halunnut lähteä seurakuntansa sisällä agitoimaan asiaa. Lisäksi hän toteaa, etteivät kannanilmaisun tekijät vastusta Sleytä sinänsä.
Kannanilmaisu oli lähetetty ennen 3.5. seurakuntaneuvoston kokousta tiedoksi kirkkoherralle, neuvoston varapuheenjohtajalle ja kahdelle jäsenelle, jotka olivat tiedustelleet työntekijöiden kantaa messuihin. Piispojen ja herätysliikejohtajien tahdonilmaisua, jota Espoonlahden päätöksessä on tulkittu, Simpanen luonnehtii epäselväksi.
Espoonlahden seurakuntaneuvoston puheenjohtaja, kirkkoherra Jouni Turtiainen kertoo käsitelleensä Sley-messuja työntekijäkokouksessa heti seurakuntaneuvoston kokouksen jälkeen. Neuvoston kokouksessa Turtiaisen esitys messujen jatkumisesta oli kaatunut äänin 10-7. Koska kirkkoherra oli eri mieltä seurakunnan tilojen käytöstä kuin neuvoston enemmistö, asia siirtyy tuomiokapitulin ratkaistavaksi.
Työntekijäkokouksessa Turtiainen sanoo tuoneensa esiin myös viiden työntekijän kannanilmaisun ja tarjonneensa mahdollisuutta keskustella siitä. Turtiaisen mukaan vain yksi työntekijä oli ilmaissut kantanaan, että seurakunnassa ei ole varaa sulkea ketään luterilaisia ulkopuolelle. Turtiainen itse on puolustanut Sley-messuja kirkon moniäänisyydellä ja piispojen ja herätysliikejohtajien tahdonilmaisuun vedoten. Turtiaisen mukaan Espoonlahden seurakunnassa ei juuri puhuta Sley-messuista, mutta kysymys kytee pinnan alla.
– Tämä ei voi olla vaikuttamatta ihmisiin, on kyse oikeudentunnosta ja loukatuista tunteista puolin ja toisin. Meidän kirkossa ei ole sellaista perinnettä, että osaisimme käsitellä loukattuja tunteita ilman että niistä tehtäisiin opillisia kysymyksiä. Olen seurakunnan johtajana ottanut roolin, että annan tilan kaikille tunteille, mutta hallinnollisiin päätöksiin eivät saa tunteet vaikuttaa, Turtiainen sanoo.
Lue myös: Espoonlahden Sley-messut tuomiokapitulin pohdittavaksi