Jumalan kaksitoista ominaisuutta

Kristillinen Jumala on kuin märkä saippua. Hän luiskahtaa aina määrittelijänsä kädestä. Kotimaan arkistojutussa listataan 12 Jumalaan liitettyä määrettä.

1. Nimi

Kristillisen jumalan nimi on Jumala, yleisnimi isolla alkukirjaimella, siis erityinen. Oman ilmoituksensa mukaan Jumala on se joka hän on eli kuten 2. Moos 3:14:sta luetaan: Minä olen se joka olen. Samassa kohdassa jumala sanoo nimekseen Minä-olen. Koska Jumala on oleminen (se mitä on olemassa), hän pakenee määrittelyä eikä sitoudu tarkkoihin rajoihin tai ilmenemismuotoihin.

2. Luoja

Jumalan perustavanlaatuinen tehtävä ja olemus on luominen. Jumala on kaiken luoja. Raamattu alkaa lauseella: Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Myöhemmin kerrotaan ihmisen luomisesta. Luoja on elämän antaja, kaikki mikä elää tai ajattelee on Luojalleen kiitollisuuden velassa. Myös eloton luomakunta (!) on Jumalan tahdon ilmaus. Keskiajalta lähtien tuli tavaksi ajatella Jumalaa kaiken syynä, kaiken liikuttajana ja ylläpitäjänä. Jumalan luominen ymmärretään jatkuva prosessina, Jumala luo alati uutta.

3. Vihastuva

Jumalan näkeminen toimivana sisältää kaksi puolta, vihastuvan ja vaativan Jumalan sekä rakastavan ja armahtavan Jumalan. Vihaava Jumala on ankara ja käskyjä jakeleva. Hän kostaa ihmiselle, joskus monta sukupolvea eteenpäinkin, jos ihminen tekee vastoin Jumalan määräyksiä. Vanhan testamentin Jumalaa on pidetty tällaisena, jopa arvaamattomana ja ihmisen kannalta kohtuuttomanakin. Tämä vihainen puoli on Jumalan salattu ominaisuus, joka estää Jumalaa tulemasta liian lässyksi tai ihmisen kuvaksi (päinvastoin ihminen on Jumalan kuva).

4. Rakastava

Vihastuvan ja kiivaan Jumalan toinen puoli on rakastava ja lempeä. Erityisesti Uuden testamentin Jumala on Jeesuksessa Kristuksessa näyttänyt armollisen puolensa. Rakastava Jumala on vahvemmin suhteessa ihmiseen kuin vihaava Jumala. Rakastava Jumala vetää ihmistä luokseen ja vapauttaa hänet, vihaava Jumala tarvitsee kuuliaisuutta ja kuria. Jumalan rakkauden suurin ilmaus on Jeesus Kristus.

5. Itsensä ilmoittava

Jumala on kristillisen teologian mukaan ilmoittanut itsensä kahdella tavalla, yleisesti ja erityisesti. Yleisen ilmoituksen tuntevat kaikki ihmiset kaikkina aikoina eri kulttuureissa. Kaikki uskonnot ovat yrityksiä pukea tämä yleinen ilmoitus johonkin muotoon. Salattu Jumala antaa aavistuksen olemassaolostaan. Mutta erityisessä ilmoituksessa eli kristinuskossa Jumala ilmoitti ja sovitti itsensä Jeesuksessa Kristuksessa koko ihmiskunnan kanssa. Kristuksessa ihminen voi oppia tuntemaan Jumalan lempeän ja rakastavan puoleen. Jumala on siis aktiivinen suhteessa (luomaansa) maailmaan.

6. Kolminainen

Kristillinen määrittely Jumalasta huipentuu kolminaisuuteen. Jumala nähdään kolmen persoonan ja toimijan kokonaisuutena. Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kun puhutaan Jumalasta, puhutaan samalla kertaa luojasta, pelastajasta ja eläväksi tekijästä. Kolminaisuusoppia ei ole tarkkaan muotoiltu Raamatussa, mutta se on kristillisen kirkon kokemuksen teologis-filosofinen ilmaus Jumalan olemuksesta.

7. Toimiva

Kristillisen teologian ja kokemuksen mukaan Jumalan on toimiva ja vaikuttava. Kolminaisuusoppi mahdollistaa Jumalan olevan muutakin kuin vain Luoja ja kaiken alkusyy. Pyhän Hengen aktiivisen toiminnan ansiosta Jumala on monin tavoin läsnä niin kirkon kuin yksilöiden elämässä. Kristillisen julistuksen peruspilari on toimiva, aktiivinen ja läsnä oleva Jumala, ei passiivinen ja etäinen.

8. Persoonallinen

Kysymys Jumalan persoonallisuudesta on absurdi, sillä tietenkään ihmisellä ei voi olla siitä mitään tietoa. Kysymyksenasettelu on ihmislähtöinen. Hengellinen kokemus kuitenkin osoittaa, että ihminen voi solmia persoonallisen ja vastavuoroisen suhteen Jumalaan, erityisesti hänen toiseen persoonaansa eli Poikaan. Kristus on ihmisen ikkuna Jumalaan päin. Raamattu käyttää Jumalan vuorovaikutuksesta verbejä: näkee, kuulee, vastaa, puhuu.

9. Tuomari

Tuomarina toimiminen ja tuomion antaminen kuuluvat myös kristillisen Jumalan ominaisuuksiin, roolivalikoimaan. Tuomion korostamisen on ajateltu liittyvän liittoon, jonka Jumala Vanhassa testamentissa teki Israelin kansan ja Uudessa testamentissa syntisten kanssa. Jos tämä liittosopimus ei pidä, siitä seuraa rangaistus.

10. Vanhurskas

Vanhurskaus on Raamatun mukaan Jumalan yksi keskeisimmistä ominaisuuksista. Vanhurskaus tarkoittaa Jumalan omistamaa oikeamielisyyttä, pelastusta, pyhyyttä, totuutta ja uskoa, jotka Jumala voi ihmiselle lahjoittaa. Uudessa testamentissa vanhurskas on ihminen, joka Kristuksen sovitustyön tähden on Jumalalle kelpaava.

11. Totuus

Jumala on perimmäiseltä olemukseltaan totuus. Jumalassa löytyy se totuus, jota ihminen eläessään tavoittelee. Jumalan totuudellisuuden edessä ihmisen mielen syvimmätkin salaisuudet paljastuvat, Jumala on totuuden röntgensäde. Jeesus sanoi: Minä olen tie, totuus ja elämä. Pyhä Henki tunnetaan Totuuden Henkenä.

12. Armollinen

Jumalan armo on kristillisen käsityksen mukaan ihmeellisintä, mikä ihmistä voi hengellisesti kohdata. Varsinkin Uudessa testamentissa armosta tulee keskeinen Jumalaan liittyvä käsite. Jumalan valtakuntaa kutsutaan usein armon valtakunnaksi. Armo ja armollisuus on kristillisen Jumalan erikoispiirre verrattuna monien muiden uskontojen jumaliin. Armollisuus tarkoittaa suurta hyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta.

Juttu julkaistu Kotimaan Suolassa 2/2009.

Edellinen artikkeliPerussuomalaiset suosituin puolue kirkkoon kuulumattomien keskuudessa
Seuraava artikkeliMaitotilallinen: ”On pohdittava vakavasti, onko maataloudessa tulevaisuutta”