Suomi-Areenan köyhyyskeskustelussa pohdittiin, minkälaista on suomalainen köyhyys. Yhteisvastuukeräyksen ja Kotimaanavun johtaja Tapio Pajunen totesi, että köyhyyttä on kaikkialla.
Sen osoittaa myös ruokajonojen lisääntyminen. Kun vielä kaksi vuotta sitten EU:n elintarvikejakelua oli Suomessa 180 paikkakunnalla, tällä hetkellä jakelua on 270 paikkakunnalla,
– Tarve tuntuu leviävän koko maahan. Se mikä on yllättävää, niin esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella organisoidaan ruokajakelua myös tällaisilla perinteisillä niin sanotuilla ”hyvillä alueilla”. Nälkä ja köyhyys eivät kohdistu ja rajaudu enää millekään niin sanotuille slummialueille, Pajunen sanoi.
Takuu-säätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzar totesi niin ikään, ettei köyhyys välttämättä näy ulospäin. Pantzar totesi, että joillain alueilla kovat asumiskustannukset voivat viedä kaikki tulot, jolloin ruokaan ei enää jää rahaa. Ruokaan ei välttämättä ole varaa silloinkaan, jos kaikki käytettävissä oleva raha menee maksuhäiriömerkinnän välttelyyn.
– Monet toimivat niin, että välttääkseen maksuhäiriömerkintää he käyttävät käytettävissä olevat rahat siihen, että saadaan pyörimään se luottorumba ja säilytetään kasvot.
Takuu-Säätiö myöntää sosiaalista luottoa välttämättömien menojen, laskujen tai velkojen maksuun. Pantzar totesi, että suurin kuluerä, johon säätiöltä luottoa haetaan, ovat asumiskustannukset. Seuraavana tulee liikkuminen ja kolmantena terveydenhuoltomenot.
Ylen toimittaja Tiina Merikanto jatkoi samalla linjalla muiden keskustelijoiden kanssa ja totesi, ettei köyhyys todella välttämättä näy ulospäin.
– Ihmisellä voi olla ihan kaunis valkoinen paitapusero ja siistit housut, ja siitä huolimatta hän voi olla rahallisesti suurissa hankaluuksissa.
Merikanto kertoi tehneensä vuosien saatossa lukuisia juttuja köyhyydestä. Katsojapalaute on saanut hänet pohtimaan, minkälainen olisi sellainen köyhä, jonka suomalaiset mieltäisivät köyhäksi.
Kun Merikanto teki juttua viisikymppisestä työnsä menettäneestä miehestä, joka oli vuosien saatossa rakentanut omatkotitalon, ihmeteltiin palautteissa, mikä köyhä talonomistaja muka on. Kun haastateltavana oli vuosia työttömänä ollut nainen, jonka keittiössä oli Iittalan teemakuppeja, väittivät katsojat, ettei teema-astioiden omistaja voi olla köyhä.
– Sitten kun tein juttua asunnottomasta miehestä, joka siis nukkui kadulla, ihmiset kirjoittivat, että toi nyt on dokannut rahansa, eihän tuo nyt ole sellainen oikea köyhä.
Merikanto totesi, että tilastojen mukaan Suomessa on 700 000 köyhää.
– Mutta kuka ja mikä hän on, on minusta tavattoman kiinnostava kysymys.
Porin SuomiAreena päättyy tänään.
Kuva: Markus Mäki. Kuva on arkistokuva viime vuoden tapahtumasta.