Nykyisin melkein kuka tahansa voi kokeilla onneaan lisääntyvillä kielenopetusmarkkinoilla. Kotoutumiskoulutus on kuin villi länsi, sanoo Tampereen yliopiston tutkijatohtori ja Sataedun maahanmuuttajakoulutuksista vastaava koulutuspäällikkö Pirjo Raunio.
Laadukas suomen kielen opetus on kuitenkin kotoutumisen tärkeimpiä edellytyksiä.
– Olisi tärkeää, että maahanmuuttajalla olisi mahdollisuus kulkea selkeää polkua suomen kielen alkeista työelämään saakka. Palveluntarjoajan vaihtuminen katkaisee polun. Jatkumon merkitys tulisi ymmärtää, Raunio sanoo.
Yleissuomen oppimisen lisäksi kotoutumiskoulutukseen kuuluvat työssäoppimisjaksot ja mahdolliset koulutuskokeilut.
– Tavoitteena pitäisi koko ajan olla työllistyminen, Raunio huomauttaa.
Vaikka hyvä kielitaito on onnistuneen kotoutumisen edellytys, työnantajien tulisi hänen mielestään olla maltillisia sen suhteen, kuinka hyvää kielitaitoa he edellyttävät aluksi.
– Kielitaito karttuu parhaiten työtä tekemällä, anna tulijalle aikaa. Ammattitaitoa ja kielitaitoa ei pidä rinnastaa toisiinsa. Alasta riippuen maahanmuuttaja voi selviytyä työstään myös vaatimattomalla kielitaidolla, Raunio rohkaisee työnantajia.
Kiireisillä työpaikoilla huonosti suomea osaavan työntekijän tai harjoittelijan perehdyttäminen voi tuntua vaativalta. Toisaalta hiukan ponnistelemalla voi saada hyvää työvoimaa ja myös värikkyyttä työyhteisöön.
Ammattilaista ei kannata istuttaa koulun penkillä
Maahanmuuttajien joukossa on paljon koulutettua työvoimaa, kuten lääkäreitä ja sairaanhoitajia, joiden löytäminen ja pikainen työllistäminen olisi kaikkien etu.
Raunion mukaan meidän tulisi kiireesti kehittää järjestelmäämme, jonka perusteella voimme hyväksyä toisessa maassa suoritettuja tutkintoja. Täydennyskoulutusta tulee antaa tarpeen mukaan.
– Ei ole mielekästä istuttaa hyvin koulutettua ammattilaista uudelleen koulun penkille suorittamaan kokonaan uudelleen tutkintoa, jonka hän on opiskellut jo lähtömaassaan. Alusta aloittaminen on voimien haaskausta, Raunio sanoo.
Toisaalta pitäisi luoda myös työtehtäviä, joiden suorittaminen ei vaadi tutkintoa, vaan käytännön osaamista. Näin myös vähemmän koulutetuilla olisi mahdollisuus työllistyä.
– Opiskeluahan voi jatkaa työn ohessa.
Suomalaiset työyhteisöt kaipaavat koulutusta
Työperusteisesta maahanmuutosta väitöskirjan tehneen Pirjo Raunion mukaan suomalaisten työyhteisöjen kouluttaminen on yhtä tärkeää kuin maahanmuuttajien kouluttaminen.
Hän kertoo espanjalaisesta sairaanhoitajaryhmästä, joka tuotiin marraskuussa satakuntalaiseen pikkukylään paikkaamaan työvoimapulaa. Täkäläinen pimeys ja sulkeutuneisuus oli espanjalaisista niin ahdistavaa, että melkein kaikki palasivat kotiin.
Suomalainen elämäntapa, vieraan pelko ja tiukka taloustilanne ovat maahanmuuttajien työllistymisen haasteita.
Suomalainen tapa ”vaieta kaikilla kielillä” sekä ohjeiden antaminen epäsuorasti vihjaillen tekevät työyhteisöön sopeutumisen ulkomaalaiselle vaikeaksi.
– Tässä yhdellä ymmärtäväisellä ja avuliaalla lähimmäisellä voi olla ratkaiseva merkitys.
Pirjo Raunio on Suomen helluntaikirkon maahanmuuttajatyöryhmän jäsen ja kotiseurakuntansa Vammalan helluntaiseurakunnan maahanmuuttajatyön koordinaattori. Hän toimii yhtenä kouluttajana loka-marraskuun vaihteessa Keuruun Iso Kirja -opistossa pidettävässä maahanmuuttajaseminaarissa.
Kuva: Tuomas Raunio. Sataedun koulutuspäällikkö Pirjo Raunio opettaa suomea thaimaalaiselle Jirapa Sihvoselle ja virolaiselle Dmitri Tripolskille.