Puhekouluttaja herättelee puherobottien alitajuntaa

Puhetaidon kouluttaja Juhana Torkin uudessa ensi viikolla ilmestyvässä kirjassa kohtaavat insinööri ja puhetaidon kouluttaja.

Kirja on kirjoitettu jo antiikista periytyvään dialogimuotoon. Se ei voisi paljon parempaan saumaan ilmestyä. Insinööripääministeri Juha Sipilä piti juuri tv-puheen, joka herätti keskustelua suomalaisesta puhekulttuurista.

Torkin Puhevalta käyttöön! – Näin valmistelet elämäsi parhaan puheen (Otava) ei kuitenkaan liity Sipilään.

Puhekouluttajan ja insinöörihahmon keskustelun kautta Torkki muokkaa käytännöllisen mallin puheen valmistamiseksi. Kirja käy läpi yhdeksän kysymystä, jotka Torkin mukaan virittävät alitajunnan puheen tueksi. Torkilla itsellään on kokemusta myös insinöörien kouluttamisesta puhumisen saloihin. Kirjassa opiksi ja ojennukseksi nousevat myös formulakuski Mika Häkkisen ajatukset.

Juhana Torkki sanoo päätyneensä kirjoittamaan dialogimuotoon, koska nyky-yhteiskunta tulvii nopeita formaatteja.

– Kaikki syttyy nopeasti, katoaa nopeasti. Haluan käynnistää lukijassa hitaan ja syvän ajatusprosessin, jossa syntyy jotakin pysyvämpää. Haluan kuvata oppimisprosessin, insinöörin kasvuprosessin puhujaksi.

Juhana Torkki on tehnyt jo yhdeksän vuotta puhekouluttajan työtä. Kirjaansa hän sanoo kiteyttäneensä havaintonsa tältä matkalta.

– Kun aloitin urani, ajattelin innokkaasti, että kunhan ihmiset osaavat muutaman antiikin opin, he alkavat puhua hyvin. Vasta pikkuhiljaa olen tajunnut, että prosessi on paljon hitaampi, elämänmittainen kasvu. Ihminen rakastaa pikakikkoja, mutta usein ne eivät ole kestäviä. Puhujaksi kasvetaan ja kypsytään.

Puhetta alitajunnalta alitajunnalle

Torkin mukaan kiire on puhujan pahin vihollinen. Siksi alitajunnalle on annettava aikaa ja valmistelu on aloitettava hyvissä ajoin, kolme viikkoa ennen puheen pitämistä. Yhden illan valmistautuminen ei anna hyvää lopputulosta.

– Siitä tulee valtava kuormitus. Uusi tehtävä tulee tyhjään mieleen. Se on raaka tapa. Pidän itse paljon puheita ja en selviäisi niistä, jos en ajattelisi jokaista puhetta viikkoja ennen.

Entä jos ihminen joutuu pitämään monia puheita viikossa? Eikö niiden valmistelua ole mahdotonta aloittaa hyvissä ajoin? Torkki ei usko tähän.

– Päässä voi olla monta rinnakkaista prosessia, joista jokainen etenee omaan rauhalliseen tahtiinsa, hän väittää.

– Puoli tuntia kolme viikkoa ennen puhetta on paljon enemmän kuin puoli tuntia viimeisenä iltana. Tämä on vastaus niille, jotka sanovat, että haluaisivat valmistella, muttei ole aikaa.

Kouluttaja Torkin mukaan nykytyöelämässä kiireiset ihmiset valmistelevat suttuisia puheita ja lisäävät niillä kuulijoiden ahdistusta. Kuulijat siirtyvät pää täynnä powerpointteja ja excel-taulukoita ahdistuneina uusiin tehtäviin. Puhekulttuuri on robottien puhetta roboteille. 

Puheen pitää olla Torkin sanoin puhetta alitajunnalta alitajunnalle. Pitkään valmistautunut puhuja on ehtinyt virittäytyä tilanteeseen, kuulijoittensa asemaan ja tunnelmaan. Tämä vaatii puhujalta rauhaa ja aikaa.

Torkin yhdeksässä puheeseen virittävässä kysymyksessä alitajuntaa viritetään muun muassa pohtimalla, mistä puhuja on kuulijoille kiitollisuudenvelassa ja mitä kuulijat pelkäävät. Samantyyppisiä kysymyksiä kohdistetaan puhujaan itseensä.

– Kysymys on mielen treeniliike. Se tekee mielelle saman kuin koukistus tai ojennus lihakselle. Kysymykset ovat ikivanha metodi, jota Jeesus ja Sokrates käyttivät.

Pyhäkouluopeilla pääsee jo pitkälle

Torkki muistuttaa, että kuulijat eivät kuule vain, mitä puhuja sanoo. Tärkeämpiä ovat rivien välit. Juuri ne tulevat tehokkaiksi ja kohtaamisen synnyttäviksi, kun puhetta ajatellaan hyvissä ajoin.

– Ihmisen alitajunta on nopea huomaamaan asioita ja lukemaan kuulijasta paljon sellaista, mitä hän ei sanoita. Näkemään vaikkapa johtajasta tai esimiehestä, onko hän oikeasti kiinnostunut meidän hyvästä. Rehellisyys ja vilpittömyys ovat aina retoriikassa vakuuttavinta.

– Esimerkiksi Juha Sipilän tv-puheesta ihmiset katsoivat, uskooko hän asiaansa, ymmärtääkö hän meitä, tietääkö hän mitä hän haluaa. Puhujan pitää huolehtia myös kaikista näistä viesteistä.

Torkin mukaan teknisesti kehno puhe tekee joskus tehtävänsä, jos puhujan asenne on kohdillaan.

Puhekouluttaja siirtyy puhumaan kapeasta ihmiskuvastamme, jota hallitsee konemetafora. Ihmisille puhutaan kuin koneille, organisaatiot toimivat kuin koneet. 

Torkki uskoo, että jo tällä vuosisadalla on tulossa muutos. Tekniikkaa aletaan muotoilla ihmisille eikä koneille. Steve Jobs oli tässä jo jonkinlainen pioneeri.

– Ihminen ei ole laskukone, ihminen ei ole rationaalinen. Ihminen tunteellisena olentona, arvo-olentona, ihminen uskomuksia rakentavana olentona on tällä hetkellä jäänyt sivuun.

Mutta mitä tämä tarkoittaa hyvän puhetaidon oppimisen kannalta?

– Herkistymistä oikeisiin asioihin. Herkistyminen tarvitsee aikaa, johon nykyihmisen työelämä ei anna mahdollisuutta. Ohjeeni ihmiselle, joka haluaa puhua hyvin, on raivaa kalenterisi. 

– Puheessa jo pyhäkoulun opeilla pääsee pitkälle eli pitää kiittää, pyytää anteeksi, seisoa sanojensa takana, olla rehellinen.

Torkin mielestä johtajan pitää pystyä tunnustamaan virheensä ja lupaamaan, ettei virhe toistu.

– Esimerkiksi poliitikoille se on aina yhtä vaikeaa. Joudun usein muistuttamaan isojen firmojen toimitusjohtajia ihan perusasioista. Ja kiitos toimii, kun sille on syy, johon itse uskoo.

Retoriikan kulttuuri

Kirkolliseen perinteeseen liittyy ajatus saarnan tai puheen meditatiivisesta valmistamisesta. Puhetta ikään kuin märehditään.

– Meditaatioon kuuluu se, että ihminen murkinoi sanomaansa ja varmistaa ensin itse, että on joka solullaan sanojensa takana

Antiikin aikana opetettiin, että kasvu puhujana on elämänmittainen matka ja siihen on kolme tietä. Ars tarkoittaa tajua hyvän puhumisen laeista. Imitatio viittaa hyvien esikuvien jäljittelyyn. Excercitio tarkoittaa, että panee opit täytäntöön ja pitää paljon puheita.

– Näistä syntyy spiraalimainen matka, jossa kukin näistä kolmesta tukee toisiaan. Tämäkin liittyy hitauteen.

Suomessa ei ole monia puhetaidon kouluttajia. Torkki on tehnyt kouluttamalla, kirjoittamalla ja julkisuudenkin kautta pioneerityötä. Hän ei kuitenkaan halua arvioida, miten nimenomaan hänen oma työnsä kantanut hedelmää. 

– Olen iloinen siitä, että Suomessa on virinnyt hienoa retoriikan kulttuuria. On seminaareja, koulukirjoissa enemmän sivua retoriikasta, pidetään väittelykilpailuja ja julkisia puheita arvioidaan paremmin. Näihin varmasti vaikuttavat monet syyt.

Kuva: Johannes Ijäs

Lue myös:

”Sipilä välitti itsestään kuvaa omatuntonsa kanssa painiskelevana ihmisenä”

Edellinen artikkeliJuha Sipilä: Taloustilanne pakolaistilannetta pienempi ongelma
Seuraava artikkeliYksi koti, kaksi uskontoa